Suomalaisten liikenneopettajien mukaan mopon käsittelykoe on nykymuodossaan liian vaarallinen, mikäli se suoritetaan talvikuukausina. Opettajat ovat tyytymättömiä Traficomin tekemiin viilauksiin.
Yli 200 suomalaista liikenneopettajaa perusti tänä syksynä oman aktiiviryhmänsä. Taustalla on alan ammattilaisten halu nostaa esiin koulutukseen ja liikenneturvallisuuteen liittyviä puutteita.
Yksi eniten närkästystä opettajien keskuudessa herättäneistä ongelmakohdista on viime talvena muuttunut mopokortin käsittelykoe, joka aiheutti kohua jo tuolloin.
Käsittelykoe sisältää tällä hetkellä kolme tehtävää; hidasajon, hätäjarrutuksen sekä kaarreajotehtävän.
Opettajien mukaan kokeen ongelmana on kaarreajotehtävä, jossa oppilaan on ajettava mutka riittävän suurella nopeudella, jotta suoritus voidaan hyväksyä. 30 km/h:n nopeusvaatimuksesta ei kuitenkaan tingitä, vaikka mutka olisi jäässä.
Nopeusvaatimus tuli voimaan viime vuonna, ja se aiheutti talviaikaan kaatumisia ja loukkaantumisia. Asiaan otti kantaa myös Suomen Autokoululiitto, joka vaati Traficomia muuttamaan kokeen nopeusvaatimusta keliolosuhteet huomioivaksi.
Traficom teki muutoksia kaarreajotehtävässä käytettyjen keilojen etäisyyksiin, mutta ei koskenut nopeusvaatimukseen. Koe onkin opettajien mielestä edelleen liian vaarallinen.
– On erikoista, että Traficom ei kuuntele meidän ammattilaisten viestiä, vaikka olemme heitä jo aiemmin lähestyneet, sanoo oululainen liikenneopettaja Lari Mäkelä, joka on yrittänyt saada asiaan muutosta siitä lähtien, kun hän havaitsi uuden tehtävän vaarallisuuden viime talvena.
Mäkelä on kuvannut vaaditut tehtävät hänen itsensä, eli alan ammattilaisen tekemänä, ja artikkelin yläpuolelta löytyvä video osoittaakin, ettei tehtävästä tahdo suoriutua talvioloissa edes opettaja.
7:07
Lain mukaan ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus – tien kunto ja keliolosuhteet huomioiden – edellyttää. Nykyisessä käsittelykokeessa oppilaalta vaaditaan täysin päinvastaista toimintaa.
– Esimerkiksi Oulun seudulla talvikokeiden läpäisyprosentit olivat viime talvena 15 prosentin luokkaa. Kokeet hylätään koska oppilas ei aja talvella kaarteeseen riittävän lujaa. Kokeen vastaanottaja mittaa nopeuden tutkalla, ja jos nopeus ei ole riiittävän kova, koe hylätään. Oppilasta on siis käskettävä ajamaan kovaa, vaikka järki ja laki sanovat päinvastaista, Mäkelä sanoo.
Kaksi vaihtoehtoa
Liikenneopettajien mukaan tilanteeseen on kaksi ratkaisua.
Paras vaihtoehto olisi, että koe palautetaan samanlaiseksi kuin se oli vuosina 2011–2018, jolloin kokeessa otettiin huomioon keliolosuhteet.
Mikäli tätä ei tehdä, olisi turvallisempaa, että mopon käsittelykokeita ei suoriteta talvella ollenkaan. Turvallisuuden tulee olla tärkein lähtökohta.
Lähde: Liikenneopettajien aktiiviryhmä