Liikenneopettajia edustava yhdistys on huolissaan vuoden 2018 ajokorttilakiuudistuksen vaikutuksista liikenneturvallisuuteen. Sen mukaan nykyisessä ajo-opetuksessa tähdätään vain ajokortin saamiseen, ei asioiden oppimiseen.
Yle uutisoi viime perjantaina törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisten määrän kasvaneen alkuvuonna peräti 60 prosentilla vuoden takaisesta.
Asiasta huolestunut Poliisihallitus tiedusteli muiden maiden tilannetta eurooppalaisen ROADPOL-liikennepoliisijärjestön kautta.
– Lähes kaikki 15 maata, jotka vastasivat, olivat kiinnittäneet ihan tähän samaan asiaan huomiota. Suuret ylinopeudet ovat lisääntyneet. Viesti oli, että nyt kun tiet ovat tyhjentyneet, niin baana on niin sanotusti ollut auki, Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Maria Hoikkala totesi Ylen haastattelussa.
"Laki on pahasti epäonnistunut"
Vaikka poikkeuksellinen korona-aika on saattanut vaikuttaa räikeimpien tapausten määrään, on taustalla liikenneopettajien mukaan laajempikin ilmiö, joka juontaa juurensa parin vuoden takaiseen lakiuudistukseen.
– Koulutusta on tällä hetkellä liian vähän. Vuoden 2018 ajokorttilaki on mielestämme pahasti epäonnistunut, Liikenneopetus ry:n puheenjohtaja Kristiina Anunti kertoo yhdistyksen tiedotteessa.
Anuntin mukaan huolestuttavan moni oppilas vastaa autokoulun teoriatunneilla asiasta kysyttäessä olleensa kaahaajan kyydissä. Kokemusta kuvaillaan lähes poikkeuksetta pelottavaksi ja turvattomaksi. Silti vain pieni osa kertoo uskaltaneensa puuttua ajokortin omaavan ajotapaan.
– Juuri tällä hiljaisuudella pidetään yllä vaarallista kuljettajan harhaluuloa, että matkustajat pitäisivät kaahailijaa jotenkin coolina, Anunti sanoo.
Erityisesti nuorten miesten ongelma
Liikenneturvan mukaan nuorten miesten riski kuolla liikenteessä henkilöauton kuljettajana on muita ikäryhmiä suurempi.
Nuorten mieskuljettajien riskialttiille ajotavalle ovat ominaista suuret ajonopeudet, liian pienet turvavälit, liikennesäännöistä piittaamattomuus, ajaminen humalassa sekä ilman turvavöitä ajaminen.
Nuorten miesten aiheuttamissa kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa aiheuttaneella kuljettajalla on aikaisempia liikennerikkomuksia 64 prosentissa tapauksista. 67 prosentissa tapauksista onnettomuutta on edeltänyt vähintään 10 km/h:n ylinopeus.
Nuorten miesten riski kuolla rattiin on Liikenneturvan mukaan moninkertainen nuoriin naisiin verrattuna.
Mikä muuttui vuonna 2018?
Kun nykyinen ajokorttilaki astui voimaan heinäkuussa 2018, putosivat ajokorttien hinnat, kun vanhasta kolmivaiheisesta kuljettajaopetuksesta siirryttiin yksivaiheiseen malliin. Samalla ajo-opetuksen määrä väheni puoleen.
Liikenneopettajien mukaan nykyisessä laissa opetuksen painopisteenä ei ole asioiden oppiminen, vaan ajokortin saaminen oppilaan käteen.
– Lain tarkoituksena oli, että jokainen itse ostaa vapaaehtoista opetusta sen verran kuin kokee itse tarvitsevansa. Opettajien mukaan näin ei ole tapahtunut. Opetuksesta on tullut tutkintoon tähtäävä pikakurssi, joka ei anna kaikille aikaa kasvaa turvallisiksi, vastuullisiksi ja ekologisiksi kuljettajiksi, Liikenneopetus ry jyrähtää tiedotteessaan.
Mitä ajokortin saamiseksi vaaditaan?
B-luokan ajokorttiin tähtäävän kuljettajaopetuksen minimivaatimukset 1.7.2018 alkaen:
- 4 tuntia "ensimmäisen ajokortin opetusta", mikäli oppilaalla ei ole aiempaa ajokorttia.
- 10 tuntia ajo-opetusta autokoulussa tai opetuslupaopettajan antamana.
- "Tarvittava" määrä teoriaopetusta autokoulussa tai opetuslupaopettajan antamana. Määrä valittavissa oppilaan tarpeen mukaan.
- 8 tuntia riskientunnistamiskoulutusta ajo-opetuksen minimimäärän ja tarvittavan teoriaopetuksen jälkeen.
Lähde: Liikenneopetus ry, Liikenneturva, Traficom
Liikenneopetus ry:n puheenjohtaja Kristiina Anunti sekä Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen ovat vieraana MTV3:n Uutisaamussa tiistaina 19. toukokuuta kello 7.18.
Lue myös: Mönkijä mielessä? Uusi ajokorttilaki toi mukanaan mukavan muutoksen