Venäjän presidentti Vladimir Putin ja hänen lähipiirinsä uskovat siihen, että Venäjällä on täysi oikeus uudelleenvallata ja hallita isoa osaa maapallosta, kirjoittaa Wall Street Journalin arvostettu kirjeenvaihtaja Jaroslav Trofimov analyysissaan.
Trofimov aloittaa analysoivan esseensä nykytilannetta heijastavalla muistolla vuodelta 2016. Tuolloin Putin osallistui nuoria maantieteilijöitä juhlistavaan tilaisuuteen.
Tilaisuudessa Putin kysyi nuorelta pojalta, mihin Venäjän rajat päättyvät?
– Beringinsalmelle, mistä Yhdysvallat alkaa, yhdeksänvuotias poika vastasi antaen ymmärtää, että koko Aasia kuuluu Venäjälle.
Putin, joka on Venäjän maantieteellisen seuran puheenjohtaja, kannusti yleisön raikuviin aplodeihin pojan vastaukselle.
– Venäjän rajat eivät koskaan pääty, Putin lausui.
Vuosia sitten käyty dialogi kuvaa Trofimovin mukaan Venäjän perimmäisiä aikeita täysin. Venäjä uskoo, että sillä on luonnollinen oikeus sekä perustavanlaatuinen tarve ottaa valtaansa aina vain uusia alueita.
Viimeisten vuosikymmenien aikana tätä tarvetta on tuotu esiin hienovaraisemmalla tavalla. Venäjä on esittänyt huoliaan Naton laajentumisesta sekä väitetystä venäjänkielisten vähemmistöjen syrjinnästä.
Ukrainan sodan alettua, Venäjän aikeista ja haluista on puhuttu suoremmin.
Lisää aiheesta: Venäjä myöntää hyllyttäneensä Ukrainan sodan kärkikenraaleja – Telegraph: Sotaa johtaneelle Dvornikoville kenkää
Haikailua Pietari Suuren valloituksiin
Aiemmin kesäkuussa Putin sanoi, että hän näkee Ukrainan valtauksen ensimmäisenä askeleena Venäjälle. Kesäkuun 9. päivänä Venäjällä juhlistettiin Venäjän ensimmäisen keisarin Pietari Suuren 350-vuotisjuhlaa.
Puheessaan Putin muistutti venäläisiä siitä, kuinka Pietari Suuri valloitti aikoinaan silloisen Ruotsin ja Viron alueet. Ruotsiin kuului tuolloin myös Suomi.
Pietari Suuren valloitussota kesti yli kaksi vuosikymmentä. Puheessaan Putin vihjasi, että nyky-Venäjän tulisi pyrkiä samaan; pitkäkestoiseen valloitussotaan.
Putinin neuvonantaja Vladimir Medinski puhui vielä suoremmin. Medinski viittasi aikaan, jolloin Moskovan vallassa oli kuudesosa maapallosta. Hän viittasi maihin, jotka ovat olleet pitkään itsenäisiä, kuten Puolaan ja Suomeen. Medinski oli pahoillaan siitä, että Moskovan valta on pienentynyt reilusti noista ajoista.
– Venäjän valitettava vetäytyminen noilta alueilta ei ole ikuista, hän sanoi.
Trofimovin mukaan kostoa tihkuvat puheet viittaavat myös katkeruuteen Neuvostoliiton kaatumisesta. Neuvostoliiton hajoaminen kutisti Venäjän pinta-alan ja väkiluvun lähes puoleen. Putin kuvaa Neuvostoliiton hajoamista 1990-luvun suurimpana katastrofina. Hajoaminen muutti suurvallan korruptoituneeksi ja köyhäksi konkurssipesäksi.
Lisää aiheesta: Ukrainan sodalle ei näy loppua, vaikka väliaikainen aselepo syntyisikin – "Putin voi palata asiaan parin vuoden päästä"
Uhkailua naapureille
Moskovasta on jo tullut uhkauksia muillekin naapureille, kuten Liettualle, Virolle ja Moldovalle. Moldovaa on jo kenraalitasolla kutsuttu kohteeksi.
Länsimaisittain ajatellen naapureiden uhittelu tuntuu suuruudenhullulta, kun otetaan huomioon Venäjän armeijan vaikeudet Ukrainassa.
Helmikuussa alkanut hyökkäyssota piti Venäjän vinkkelistä olla ohi nopeasti. Venäjä ei kuitenkaan onnistunut valloittamaan pääkaupunki Kiovaa, ja nyt sotaa käydään enimmäkseen Itä-Ukrainassa.
Trofimov nostaa esiin Suomen entisen pääministerin Alexander Stubbin kommentin.
– Putinilla ei ole sotilaallista kapasiteettia. Hän on täysin sidoksissa Ukrainaan, jossa menestys on ollut huonoa. Uusille alueille meneminen olisi hullua, Stubb toteaa.
Venäläinen oppositiopoliitikko Marat Gelman on kuitenkin sanonut, että noloksikin kuvattu sotamenestys Ukrainassa voi olla juuri se asia, mikä ajaa Putinin laajentamaan sotaa.
– Putinin kannatusluvut ovat uhattuna Venäjällä. Hän ei osaa selittää venäläisille, miksi hänen jatkuvasti laajentamansa ja rahoittamansa armeija ei pärjää Ukrainalle. Hänen täytyy viedä asiat uudelle tasolle. Tasolle, jossa hän ei ole sodassa vain Ukrainaa vastaan, vaan koko maailmaa vastaan. Näin ollen on olemassa vaara, että hän valitsee pian uuden uhrin, Gelman sanoo.
Gelmanin mukaan kaikki Putinin ajatukset hyvän johtajan mallista tulevat kaukaa menneisyydestä.
– Hän haluaa siirtää Venäjän takaisin 1800-luvulle, aikaan, jolloin imperiumit olivat mahdollisia.
Gelmanin mukaan isompi konflikti voisi oikeuttaa sodan julistamisen ja liikekannallepanon, jolloin myös siviilejä lähetettäisiin rintamalle.
Venäjän vaikeudet Ukrainassa eivät suinkaan tarkoita sodan loppumista. Kuten entinen presidentti ja Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev kysyi aiemmin tässä kuussa:
– Kuka sanoi, että Ukraina on vielä maailmankartalla kahden vuoden kuluttua?
Lisää aiheesta: Asiantuntija: Ukrainan sota on kulutussotavaiheessa – "Venäläinen voima ei riitä Donbassin valtaamiseksi"
"Meidän pitäisi uskoa Putinin sanaan"
Trofimov nostaa esiin myös Baltian maiden johtajien huolet. Hän siteeraa Viron pääministeri Kaja Kallaksen haastattelua.
– Putin on myös Baltian maiden perässä, jos hän onnistuu Ukrainassa. Tämän vuoksi meidän täytyy tehdä kaikkemme, jotta hän ei onnistuisi, koska hänen ruokahalunsa vain kasvaa. Jos hän selviää tästä kuin koira veräjästä, kukaan ei voi tuntea oloaan turvalliseksi, Kallas sanoo.
Vaikka Baltian maat kuuluvat Natoon, Trofimovin analyysin mukaan Naton tämänhetkiset joukot ja varusteet Itä-Euroopassa eivät riittäisi torjumaan Venäjän täysimittaista hyökkäystä. Naton pitäisi vahvistaa joukkojaan alueella onnistuakseen vastaiskussa.
– Venäjän heikkokin armeija voi saada paljon tuhoa aikaan niin halutessaan, sanoo Yhdysvaltain entinen Nato-suurlähettiläs Ivo Daalder.
– Meidän pitäisi uskoa Putinin sanaan. Vaikka arvioimmekin, ettei hänellä todellakaan ole sotilaallista kykyä toimia suureellisen näkemyksensä mukaisesti, todellisuus on, että hänellä on vahvat aikeet ja tahdonhalua. Ja Venäjällä ei ole tarpeeksi vahvaa oppositiota muuttamaan tätä asiaa, ainakaan toistaiseksi, hän jatkaa.
Daalderin mukaan Venäjän hyökkäys Nato-jäsenmaahan saisi aikaan voimakkaan vastareaktion Natolta. Venäjän ilmajoukot murenisivat päivissä ja maajoukot vahingoittuisivat pahasti, jos Nato iskisi täydellä voimalla, Daalder arvio.
Venäjän aiemmat valtaukset menneet läpi sormien
Putinin tavoitteet ovat kasvaneet ajan myötä, koska hänen aikaisempia aluevaltauksiaan katsottiin pitkälti sormien läpi. Vuoden 2008 hyökkäys Georgiaan aiheutti vain jonkin verran pakotteita. Tätä seurasi presidentti Barack Obaman yritys "resetoida" välit Moskovan kanssa.
Vuoden 2014 Krimin valtaus Obaman toisen kauden aikana aiheutti jälleen vain puolivillaisia pakotteita.
– Putin tekee mitä vain, jos hän pääsee siitä pälkähästä. Hän on huligaani, sanoo Venäjän entinen pääministeri Mihail Kasjanov.
– Jos hänen annetaan valloittaa alueita, ja Eurooppa ja Yhdysvallat päätyvät vain nielemään tämän tosiasian, hän vain jatkaa eteenpäin.
Venäjä Mongolivaltakunnan perässä
Venäjän politiikassa on tällä hetkellä nousussa voimakas ajattelumalli. Niin sanotut Euraasialaiset uskovat nyt, että Venäjä on Mongolian imperiumin perillinen. Yksi tunnetuimmista Euraasia-ajattelun kannattajista on Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu.
Eräässä tuoreessa kirjassa Shoigua kutsuttiinkin uudelleensyntyneeksi Tšingis-kaaniksi.
Ajatuksen mukaan, kolme vuosisataa kestänyt flirttailu Euroopan kanssa lopetetaan nyt.
– Pietari Suuri avasi ikkunan Eurooppaan. Putin sulki sen. Olemme tuulettaneet tarpeeksi, sanoo eräs Venäjän sosiaalisessa mediassa tällä hetkellä kiertävä meemi.