Tutkijalta karu viesti: Voitto Putinille olisi vasta alkua Venäjän sotimiselle Euroopassa

Kysymys Ukrainan tukemisesta Venäjän hyökkäyssodassa on noussut uudelleen pöydälle länsiliittolaisten viime päivien tapaamisissa. Torstaina Euroopan unionin poliittisten johtajien huippukokouksessa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi esitteli voitonsuunnitelmansa kokoukselle. Suunnitelma on otettu vastaan länsijohtajien joukossa nuivasti.

Naton pääsihteeri Mark Rutte puolestaan vakuutti Naton puolustusministerien kokouksessa torstaina, että Ukrainasta tulee vielä Naton jäsen. Ukrainalle ei kuitenkaan annettu konkreettisia lupauksia jäsenyyskutsusta.

Ulkopoliittisen instituutin Ukrainaan erikoistunut ohjelmajohtaja Arkady Moshes sanoo yhteenvetona kokousten annin olleen lähinnä diplomaattista jargonia.

– On vain yksi viesti ja se on, että Ukrainaa ei tulla kutsumaan Natoon lähitulevaisuudessa. On sitten toinen asia, onko tämä mitään uutta. Diplomaattien täytyi esittää, että he etsivät ratkaisuja Ukrainan liittämiseksi Natoon, mutta kun Rutte sanoi, että se ei tule tapahtumaan pian, on viesti mielestäni selvä.

Moshes uskoo, että länsi valmistautuu jo luovuttamaan Ukrainan suhteen.

– Länsi mahdollisesti painostaa Ukrainaa neuvottelemaan Venäjän kanssa rauhasta tai pahimmassa tapauksessa neuvottelee Venäjän kanssa Ukrainan selän takana. En sulje tätäkään vaihtoehtoa pois, koska se ei olisi ensimmäinen kerta historiassa, kun näin tapahtuu.

Lue myös: Ukrainan pääministeri Suomessa – Orpo: Suomi lähettää ison apupaketin talvea varten

Tutkija: Sota ei lopu niin kauan kuin Butshan teurastaja on vallassa – tämän takia Suomen on syytä olla varuillaan

Toinen Münchenin sopimus?

Rauhan neuvottelemiseksi Ukraina joutuisi Moshesin mukaan tekemään mahdollisesti suuriakin alueluovutuksia. Kyseessä ei kuitenkaan olisi ehdoton antautuminen.

– Tämä olisi kuitenkin vasta alkua. Olen huolissani siitä, että mitä näemme tällä hetkellä on toinen Münchenin sopimus. Jos (Venäjän presidentti Vladimir) Putin voittaa nyt, Eurooppa demoralisoituu ja Ukraina heikentyy merkittävästi. On toiveajattelua kuvitella, että Venäjä ei olisi valmis jatkamaan pian tämän jälkeen.

Münchenin sopimus oli vuonna 1938 Euroopan suurvaltojen solmima sopimus, jossa sallittiin Tshekkoslavian saksankielisten sudeettialueiden liittäminen Saksaan.

Sota voisi Moshesin mukaan jatkua Euroopan kiristämisenä. Kohteina voivat olla entiset Neuvostoliiton alueet kuten Moldova, Valko-Venäjä, Georgia ja Armenia.

– Jos Eurooppa tekee myönnytyksiä nyt, se tekee niitä myös tulevaisuudessa. Olemme hyvin vaarallisessa tilanteessa, kun samalla kun Venäjä uhmaa voittavansa hinnalla millä hyvänsä, puhuvat Eurooppa ja erityisesti (Donald) Trump tulitauosta ja uusista aselevon jälkeen määrätyistä rajalinjoista.

Suomi saattaisi Moshesin mukaan olla Ukrainan jälkeen heti seuraavana jonossa. Kyseessä ei välttämättä olisi kuitenkaan hyökkäyssota.

– Suomi voisi olla ensimmäinen kunnon hybridisodan kohde. Putin on jo aiemmin luvannut muuttaa sotilaallista tasapainoa Suomen rajalla.

Hybridisodassa yhdistetään useita sodankäynnin keinoja, jotka voivat olla sekä sotilaallisia että ei-sotilaallisia. Suomi valikoituisi tässä Venäjän ykköskohteeksi, sillä Putinin silmissä Suomi on Moshesin mukaan petturi.

– Suomen ei kuulunut Putinin silmissä pettää häntä liittymällä Natoon kaikkien niiden tapaamisten välillä, joita Suomen johtajat Putinin kanssa ennen sotaa pitivät. Tämä tarkoittaa, että Suomi olisi yksi ensimmäisistä, joita Putin rankaisee.

Lue myös: Upin ohjelmajohtaja povaa Putinille Saddam Hussein -skenaariota eikä usko palatsivallankumoukseen: "Se on kuin toivoisi alienien saapumista"

Milloin Putinin Venäjä olisi voitu pysäyttää? Pietarilaisprofessori MTV:lle: Länsi oli liian sinisilmäinen 15 vuotta sitten – ensi vuonna maassa ei tarvita vaalejakaan

Lännestä puuttuu konsensus

Moshes ei näe torstaina EU:n huippukokouksessa Zelenskyin esittelemää suunnitelmaa voitonsuunnitelmana.

– Se on lähinnä lista asioita, joita Ukraina uskoo tarvitsevansa länneltä. Lisäksi se on yritys näyttää eurooppalaisille, että rauhanajan Ukraina voisi olla Euroopalle hyödyllisempi kuin mitä eurooppalaiset tällä hetkellä uskovat. Se ei kuitenkaan tule muuttamaan mitään. Se on valitettavaa, mutta se (Zelenskyin suunnitelma) ei ole realistinen.

Moshes sanoo olevansa yllättynyt, että lännen tuki Ukrainalle on jatkunut näinkin kauan kuin se on.

– Valitettavasti lännen ensimmäinen suunnitelma oli, että sota ei eskaloituisi ja että Putin pysyisi ainakin osittain tyytyväisenä. Mutta ukrainalaisten sankarillisen vastarinnan johdosta he päättivät lopulta toisin.

Syy miksi Moshes uskoo lännen tuen tyrehtyvän johtuu ensisijaisesti siitä, että lännessä ei ole Ukrainan suhteen konsensusta. Hän nostaa esimerkiksi Unkarin, Slovakian ja Turkin vastahakoisuuden Ukrainan tukemisessa.

– Yksi syy on myös taloudellinen. Kun Volkswagen sulkee tehtaansa Saksassa, ihmisten on vaikea ajatella, että koska Venäjä saattaa olla heille ongelma kymmenessä vuodessa, täytyy heidän lisätä tukea Ukrainalle. On hyvin vaikeaa mobilisoida ja saada demokratiat ymmärtämään, että sotilaallisella voimalla on joskus enemmän merkitystä kuin taloudellisella voimalla.

Konsensus Ukrainan suhteen puuttuu Moshesin mukaan lännessä myös muun muassa psykologisella tasolla.

– Esimerkiksi amerikkalaiset eivät kahden ja puolen vuoden jälkeen vieläkään osaa tunnistaa Ukrainaa kartalta. Tämän vuoksi puhun nykytilanteesta Müncheninä. Münchenillä oli hyvät tarkoitusperät. He halusivat antaa Hitlerille jotain, mitä hän halusi saada.

Putinin seuraava tavoite on Moshesin mukaan venäläismielinen hallitus Ukrainan johdossa.

– Sen jälkeen osana tätä hänen strategista tavoitettaan on kääntää kellot taaksepäin. Hän ei pidä siitä, mitä tapahtui vuonna 1991, kun Neuvostoliitto hajosi ja heidän täytyi myöntää, että he olivat hävinneet kylmän sodan. Hän haluaa kirjoittaa historian tavallaan uudelleen. Ja hän tekee sen venäläisten tulevaisuuden kustannuksella.