MTV:n tiedot: Suomi jäi Ville Tavion päätöksellä pois Ukraina-liittoumasta – syynä maininta seksuaalivähemmistöistä

Suomi päätti kesäkuussa olla liittymättä Ukrainan jälleenrakentamisen tasa-arvo- ja inklusiivisuusliittoumaan (Alliance for Gender-Responsive and Inclusive Recovery in Ukraine).

Päätöstä voi pitää yllättävänä Suomen ulkopolitiikan virallisiin linjanvetoihin nähden.

Useiden virkamieslähteiden mukaan ulkomaankauppa -ja kehitysministeri Ville Tavio päätti Suomen jäävän liittouman ulkopuolelle siksi, että sen on tarkoitus edistää myös LGBTIQ+- eli sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asiaa.

Tavio ei kiistä MTV Uutisten haastattelussa tulkintaa ja puhuu "painopistevalinnasta".

Osa virkamiehistä piti itsestäänselvyytenä

Liittouma perustettiin 12. kesäkuuta Berliinissä Ukrainan jälleenrakennuskonferenssissa. 

Liittouman takana ovat erityisesti Ukrainan ja Saksan hallitukset. Keskeisessä roolissa on myös YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin Ukrainan-osasto. 

Mukaan lähtivät esimerkiksi Ruotsin, Norjan, Tanskan, Viron, Ison-Britannian ja USA:n ulkoministeriöt tai kehitysyhteistyövirastot, EU sekä lukuisat järjestöt ja yritykset.

Jäsenet ovat sitoutuneet ennen kaikkea naisten ja miesten välisen tasa-arvon ja naisnäkökulman huomiointiin Ukrainan jälleenrakentamisessa. 

Kyse on ennemmin poliittisesta kuin konkreettisiin hankkeisiin ja rahaa vaativiin panostuksiin sitoutumisesta.

Suomen ulkoministeriössä ehdittiin valmistella liittoumaan liittymistä virkatyönä konferenssia edeltäneen kevään aikana. Asiasta kerrotaan MTV Uutisille useista virkamieslähteistä.

Ainakin osa virkakunnasta piti liki itsestäänselvyytenä, että Suomi olisi mukana liittoumassa, onhan naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen ollut Suomen ulkopolitiikan tärkeä pitkän linjan tavoite.

"Moni virkamies on ollut aivan pöyristynyt"

Hanke tyssäsi sen jälkeen, kun asia vietiin vastuuministeri Ville Tavion esikunnan tietoon.

Keskustelussa Tavion esikunta tarttui liittouman nimessä mainittuun sanaan inclusive, inklusiivisuus, sekä aivan erityisesti siihen, että liittouman perustamisasiakirjassa mainittiin "LGBTIQ+-ihmiset" eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt.

Kesäkuussa julkaistussa tiedotteessa mainitaan yhdessä kohdassa, että liittouman jäseniä kannustetaan "asettamaan etusijalle pakolaisnaisten, paluumuuttajien, vammaisten naisten, veteraanien, maaseudun naisten ja LGBTIQ+-ihmisten tarpeet".

– Monen sivun paperista bongattiin tämä asia, ja liittyminen vedettiin oikeastaan heti pöydältä pois, MTV Uutisille kerrotaan.

Virkamiehet yrittivät vielä selittää esikunnalle, ettei liittyminen sitouttaisi tekemään mitään konkreettista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyen, mutta olisi tärkeää, että Suomi olisi mukana naisten asemaa edistävässä koordinaatioryhmässä.

Se ei kääntänyt ministeri Tavion tai hänen esikuntansa päitä.

Tämän jälkeen ulkoministeriössä keskusteltiin vielä siitä, pitäisikö Suomen kysyä liittouman perustajilta, voisiko viittauksen LGBTIQ+- eli sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin poistaa perustamisasiakirjasta, jotta Suomi voisi liittyä mukaan.

MTV Uutisten tiedossa ei ole, esitettiinkö pyyntöä ikinä. Joka tapauksessa Suomi jäi lopulta liittouman ulkopuolelle.

– Moni virkamies on ollut aivan pöyristynyt, MTV Uutisille sanotaan.

Mikä on Suomen ulkopolitiikan linja?

Päätös jättäytyä liittouman ulkopuolelle näyttää Suomen ulkopolitiikan virallisiin linjanvetoihin nähden erikoiselta.

Naisten ja tyttöjen aseman vahvistaminen on kirjattu hallitusohjelmaan nykyhallituksen kehityspolitiikan painopisteeksi. 

Hallitusohjelman mukaan Suomi on myös sitoutunut voimakkaasti tukemaan Ukrainaa ja sen jälleenrakentamista.

Hallituksen kesäkuussa hyväksymän ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan "Suomi jatkaa pitkän aikavälin ihmisoikeuspoliittista linjaansa" muun muassa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien edistämiseksi.

Sama kirjaus on heinäkuussa hyväksytyssä kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteossa.

Näin ministeri Tavio vastaa MTV Uutisille

Ministeri Ville Tavio, liittoumassa naiset ovat hyvin keskeisessä roolissa, mutta toki siellä oli myös maininta LGBTIQ- eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä. Oliko tämä painopiste se, mihin ei haluttu lähteä mukaan?

– Meillä on painopisteenä ensinnäkin aina naiset ja tytöt ja ihmisoikeusperusteinen ulkopolitiikka. Ukrainan osalta humanitäärisen avun puolella on ollut painopisteenä enemmän vammaiset, vanhukset ja tällä tavalla. Kyse on sinänsä painopistevalinnasta.

MTV Uutisten tietojen mukaan esikunnastasi oli kommunikoitu virkamiehille, että nimenomaan LGBTIQ-ihmisten maininta on ollut ongelma teidän kannaltanne. Onko näin?

– Meillä on YK:n piirissä tällaisia gender-aloitteita, joissa olemme mukana, mutta kyllä me hyvin tarkalla seulalla katsomme sitä, ettemme automaattisesti lähde mukaan kaikkiin aloitteisiin. Tässä kyseessä olleessa Ukrainan gender alliance -aloitteessa oli yhdeksän EU-maata, eli eivät sinänsä kaikki.

Mutta onhan tämä vähän erikoinen tilanne, että mukana on Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Britannia ja Saksa, ja tämä on vieläpä nimenomaan Ukrainan itsensä aloitteesta syntynyt liittouma. Eikö näytä vähän oudolta, ettei Suomi ole tällaisessa mukana?

– Aloitteita on niin paljon, että sinänsä sitä ei kansainvälisessä kontekstissa verrata, kuka oli missäkin aloitteessa mukana. Kehitysyhteistyön puolella aloitteita on paljon, osassa ollaan mukana ja osassa ei. Niissä tehdään aina priorisointia.

Oliko sinun henkilökohtainen päätöksesi, että Suomi ei lähde mukaan liittoumaan, vai onko siitä käyty keskustelua myös ulkoministerin tai muiden ulkopolitiikan johtajien kanssa?

– Siitä on käyty keskustelua ulkoministeriössä ja pääministerinkin kanssa, mutta se on omalla toimialallani kehityspolitiikassa ja sinänsä otan täyden vastuun siitä päätöksestä. 

Ukraina itse haluaa, että gender-näkökulmaa ja tasa-arvoa tuotaisiin liittoumaan. Mikä Suomi on mestaroimaan: tiedämmekö me paremmin, miten Ukrainaa pitää avustaa?

– Itselleni ei henkilökohtaisesti ole tullut Ukrainalta tämänsuuntaisia pyyntöjä. Pyynnöt ovat enemmän koskeneet humanitääristä, talven yli selviytymistä auttavaa aivan välttämätöntä tukea. On vielä epäselvää, mihin kyseessä oleva aloite johtaa. Suomi on useissa aloitteissa mukana kehitysyhteistyöpuolella, niitä on paljon.

Katsotko, että tämä ratkaisu on Suomen ulkopolitiikan linjan mukainen?

– Kyllä, koska me emme voi olla käytännössä kaikissa aloitteissa mukana. Painotamme esimerkiksi naisia ja tyttöjä, ja sitten meillä on lisäksi painotusta muun muassa vammaisinkluusiossa ja digitaalisissa ratkaisuissa. Meillä on omia painopistealueita, ja katsomme aina, mikä on meille hyödyllisintä, eli missä pystymme parhaiten auttamaan ja antamaan tukeamme. Siitä kyllä keskustellaan myös aina ukrainalaisten itsensä kanssa.

YK:n järjestöstä: Toivon, että Suomi liittyy tulevaisuudessa

MTV Uutiset haastatteli tätä juttua varten myös YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin Ukrainan maavastaavaa Sabine Freizeria.

Suomen ratkaisusta kysyttäessä hän asettelee sanansa diplomaattisesti.

– Jokainen maa voi tehdä kuten haluaa. Moni EU-maa lähti mukaan, samoin EU organisaationa. Jäseneksi voi vielä liittyä, joten toivon kovasti jäsenmäärän vielä kasvavan ja että Suomi harkitsee liittymistä ja mahdollisesti liittyy tulevaisuudessa, Freizer sanoo.

Juttua muokattu kello 9.32. Korjattu maininnat "YK:n naisjärjestöstä" muotoon "YK:n tasa-arvojärjestö UN Women"."