Ukrainan tasa-arvoon liittyvät kysymykset ovat olleet koko ajan hallituksen agendalla, sanoo valtiosihteeri.
Hallitus sisällyttää Suomen Ukrainan jälleenrakennussuunnitelmaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä koskevan osion, kertoo valtioneuvosto.
Osion valmistelevat yhdessä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) valtiosihteerin Risto Artjoen mukaan hallitus halusi korostaa, että vastaavissa prosesseissa on mukana useampi ministeri.
Oliko tärkeää nimenomaan se, että mukana on hallituksen edustaja?
– Koko hallitus on siinä mukana. Ukrainan jälleenrakennus koskee hyvin laajasti kaikkia ministeriöitä. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosiossa haluttiin korostaa, että mukana on hyvin keskeisesti näistä asioista vastaava ministeri, Artjoki sanoo STT:lle.
Jälleenrakennussuunnitelman toinen osio on tarkoitus saada hyväksytyksi ennen joulua. Ministerien valmistelussa on jälleenrakennussuunnitelman toinen osa. Se keskittyy kehitysyhteistyöhön ja Suomen kehitysyhteistyövarojen käyttöön Ukrainassa.
Jälleenrakennussuunnitelman ensimmäinen osa julkistettiin joulukuussa.
"Tasa-arvo koko ajan hallituksen agendalla"
Valtioneuvoston mukaan Suomi arvioi seuraavassa Ukrainan jälleenrakennuskonferenssissa tehtyjä aloitteita tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteiden mukaisesti ja osallistuu niiden valmisteluun. Arvioinnin pohjana ovat myös hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sekä kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon linjaukset.
Valtioneuvosto kertoo, että hallituspuolueet ovat sitoutuneet selonteoissa muun muassa naisten, tyttöjen, vammaisten henkilöiden, alkuperäiskansojen ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien edistämiseen.
Tavio päätti kesäkuussa, ettei Suomi liity Ukrainan jälleenrakentamisen tasa-arvoliittoumaan. MTV Uutiset kertoi asiasta ensimmäisenä 20. syyskuuta.
Tasa-arvoliittouman kohteisiin kuuluvat muun muassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Tämä herätti kiistaa, ja presidentti Alexander Stubb ärähti ulkoministeriölle linjaukseen liittyvästä tiedonkulusta.
Artjoen mukaan ministerit joutuvat tekemään päätöksiä monien ministeriöihin tulevien aloitteiden välillä eikä kaikkiin ole mahdollista osallistua.
– Ukrainan tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja vähemmistöihin liittyvät kysymykset ovat olleet koko ajan hallituksen agendalla.
Grahn-Laasosen mukanaolo jälleenrakennussuunnitelmassa selventää hänen mukaansa sitä, että näiden asioiden edistämistä jatketaan vahvasti osana Suomen Ukraina-politiikkaa.
Suomi äänesti perinteisellä linjalla
Presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan eli tp-utvan kokouksessa keskusteltiin tänään myös YK:n Israelin siirtokuntia koskevasta äänestyksestä, jossa Suomi kannatti Israelin siirtokunnat laittomiksi määrittelevää päätöslauselmaa. Suomen kanta sai runsaasti kritiikkiä sekä perussuomalaisilta että kristillisdemokraateilta.
– Kokouksessa todettiin, että Suomi äänesti perinteisen linjansa mukaan, joka on kahden valtion malli ja se, että siirtokunnat ovat laittomia, Artjoki kertoo.
Artjoen mukaan keskustelussa tuotiin esille, että kysymykset, joissa on erilaisia painotuksia esimerkiksi puolueiden sisällä ja välillä, kannattaa tuoda ajoissa keskusteluun, jotta kaikki tietävät, mitä äänestetään ja miksi.
– Osa linjauksista on sellaisia, että ministerit voivat arvioida, että linjausta ei ole tarvetta tuoda hallituspuolueiden yhteiseen keskusteluun. Osa on sellaisia, että ministereiden pitää tehdä se arvio, että vaikka he itse voisivat linjauksen päättää, on kuitenkin hyvä informoida muita hallituskumppaneita.