Vilkas ennakkoäänestys päättyi – asiantuntija: Näissä vaaleissa on kaksi uutta ilmiötä aiempiin verrattuna

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys on päättynyt tänään.

Äänestys on ollut vilkasta. Eduskuntavaaleissa on äänestänyt ennakkoon 39,8 prosenttia Suomessa asuvista kansalaisista. Ennakkoon ääniä annettiin yhteensä noin 1,7 miljoonaa.

Samalla kisa erityisesti kolmen suurimman puolueen välillä kiristyy entisestään. Helsingin Sanomien tuoreen kannatusmittauksen mukaan kokoomus, perussuomalaiset ja sosiaalidemokraatit ovat lähes tasoissa.

Lue lisää: HS-gallup: Kolme suurinta puoluetta käytännössä tasoissa

Ennakkoäänestyksen suosio on kasvanut

Vaalitutkija Theodora Helimäki kertoo, että viime vuosina ennakkoäänestys on ollut yhä vilkkaampaa. Toisin sanoen tämänkertainen ennakkoäänestysinto ei välttämättä tarkoita sitä, että koko äänestysvilkkaus olisi kasvamassa.

– Voi olla, että tämä on vain luontaista jatkumoa sille, että ihmisen käyvät äänestämässä ennakkoon eivätkä vaalipäivänä, Helimäki arvioi. 

Helimäen mukaan yleensä ennakkoon äänestävät ovat niin sanottuja tapaäänestäjiä, jotka tietävät, ketä äänestävät. 

– Eli sanotaan, että ennakkoon äänestävät isoimpien puolueiden kannattajat. 

Lue myös: Presidentti Niinistö kävi äänestämässä Helsingin Töölössä: "Hienoa nähdä niin monia kanssaäänestäjiä kirjastossa"

Pääministerivaalit uusi ilmiö

Näissä vaaleissa on puhuttu paljon siitä, että osa ihmisistä on päättänyt äänestää sitä puoluetta, jonka johtajan he haluavat pääministeriksi. Helimäen mukaan se on uusi asia suomalaisessa äänestämisessä.

– Suomessa yleensä pääministeri vaihtuu vaaleista toiseen. Toki isoimman puolueen johtaja aloittaa hallitusneuvottelut. Mutta mitään pakkoa siihen, että hänestä tulisi pääministeri, ei ole.

– Keskustelu pääministeripuolueesta on ollut aika jännää ja uudenlaista näin vahvasti etenkin ennen vaaleja.

Myös se on ollut Helimäen mukaan näiden vaalien ennakkoasetelmissa poikkeuksellista, että puolueet ovat jo etukäteen tuoneet julki sen, kenen kanssa ovat valmiita menemään hallitukseen ja kenen kanssa eivät.

– Näistä asioista ei ole puhuttu yleensä ennakkoon, koska tiedetään, että se saattaa vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen loppupeleissä. Se voi vetää äänestäjiä puolin ja toisin.

– Jos suljetaan pois tiettyjä puolueita, se saattaa innostaa esimerkiksi vastakkaisen puolueen äänestäjiä. 

Lue myös: Naisia ennätysosuus eduskuntavaalien ehdokkaista – tällä puolueella on pienin osuus

Vaalitaktikointi voi rapauttaa keskisuurten puolueiden suosiota

Otsikoihin on noussut tänä keväänä lisäksi vaalitaktikointi. Ihmiset ovat kertoneet äänestävänsä esimerkiksi SDP:tä vihreiden sijaan, jotta puolue saisi enemmän ääniä päihittääkseen esimerkiksi kokoomuksen tai perussuomalaiset vaaleissa.

Helimäki uskoo, että taktikointi voi rapauttaa keskisuurten puolueiden suosiota.

– He joutuvat kärsimään taktikoinnista eniten. Lisäksi kärsijöinä ovat toisiaan hyvin lähellä olevat puolueet.

– Pienemmistä puolueista esimerkiksi kristillisillä ja RKP:llä on erittäin spesifi äänestäjäkunta, jotka äänestävät heitä arvojen pohjalta. Kun taas SDP, vasemmistoliitto ja jopa vihreät ovat suhteellisen lähellä toisiaan; he ovat olleet jopa hallituksessa yhdessä. Heidän eronsa ovat vähemmän esillä kuin joidenkin muiden puolueiden. Jos SDP puhuu siitä, että heitä kannattaa taktikoiden äänestää, äänet tulevat todennäköisimmin näistä kahdesta puolueesta.

Lue myös: Eeva Lehtimäen kommentti: Taistelevat metsot SDP ja kokoomus unohtivat perussuomalaiset ja se voi maksaa niille vaalivoiton

"Ihan nuorimmat eivät missään Facebookissa pyöri"

Sosiaalinen media on noussut aiempaa isommaksi tekijäksi vaalien taustalla. Miten se vaikuttaa nuorten äänestyskäyttäytymiseen?

– Näissä vaaleissa on menty enemmän myös nuorten ympäristöön, eli sosiaaliseen mediaan. Aiemman vaalit ovat olleet ehkä jossain Facebookissa, mutta ihan nuorimmat eivät missään Facebookissa pyöri. TikTok on nyt nuorten juttu, ja siellä tietyt puolueet ovat olleet ehkä aktiivisempia kuin toiset. Voi olla, että se vaikuttaa äänestysinnokkuuteen. 

– Viime vaaleissa 2019 ilmastoasiat olivat erittäin paljon esillä, ja tällöinkin saatiin nuoria äänestämään.

Katso koko haastattelu jutun alussa olevasta ikkunasta: Kenellä kahdella näistä kolmesta pääministeriehdokkaasta – SDP:n Sanna Marin, kokoomuksen Petteri Orpo ja perussuomalaisten Riikka Purra – on parhaat mahdollisuudet muodostaa keskenään hallitus vaalien jälkeen?