Tampereella Näsijärvellä pääsee harvinaislaatuisen höyrylaivan kyytiin.
Tarjanne-höyrylaiva on otettu käyttöön vuonna 1908, ja tänäkin päivänä se seilaa Näsijärvellä alkuperäistä reittiään. Se on viimeinen pitkän linjan matkustajahöyrylaiva Suomessa.
Tarjanne on toiminut sotalaivana ensimmäisessä maailmansodassa, sekä ollut mukana Siilinkarin edustalla uponneen Kuru-höyrylaivan pelastustöissä.
Uudistus vanhensi
MTV Uutisten toimittaja hyppäsi laivalegendan kyytiin, jossa tehtiin mittavia uudistuksia viime talven aikana, tai miten sen nyt ottaa – paremminkin laiva on entistä alkuperäisemmässä tyylissään.
Kapteeni Risto Luukkainen ohjaa laivaa Tampereen Mustalahdesta Virroille.
– Tämä on todella näyttävä reitti. Tykkään erityisesti siitä, kun päästään Muroleen kanavalle ja päästään painamaan kohti pohjoista. Reitti kapenee ja muuttuu repaleiseksi, Luukkainen kuvailee ohjatessaan laivaa.
Luukkainen sanoo, että reitti pitää tuntea. Sokkona ei kannata lähteä ajamaan, sillä reitillä on useita matalikkoja.
Vanhanaikainen ohjaus
Millaista höyrylaivan ohjaaminen sitten on?
– Tarjanne on hieno alus ajaa. Sillä on vakaa, junamainen kulku. Paatti menee suoraan, mutta tottelee hyvin rivakoitakin ohjausliikkeitä.
Aluksen ohjausta ei ole modernisoitu hydrauliikan avulla.
– Erityisesti pidän alkuperäisestä ruori-mekaniikasta, joka toimii ketju- ja vaijerivedon kautta.
Aluksen ohjattavuus on kuitenkin tietyllä tavalla rajoitettua.
– Rantautuessa iso alus ei ole niin ketterä.
Pätsi alapuolella
Kommunikointi konehuoneen ja ohjaamon välillä tapahtuu vanhanaikaisella telegrammilla, eli viesti lähetetään alakertaan sähköttämällä.
– Konemestari kuittaa samanlaisella laitteella ja tekee manuaalisesti tarvittavat toimenpiteet.
Ravintolan kahden eri kerroksen välillä voi taas kommunikoida puheputken avulla.
– Samanlainen systeemi on ollut aiemmin myös konehuoneen ja ohjaamon välillä, mutta se on poistunut käytöstä aikanaan.
Konehuoneessa on kova meteli ja lämpötila on välillä keskiverto kesäsaunan luokkaa.
– Kyllä täällä semmoinen 75 astetta on lämpöä, konemestari Markus Puttonen kertoo konehuoneen melussa artikkelin alussa olevalla videolla.
Tarjanne alkoi käyttää tänä vuonna polttoaineenaan puuhalkoja.
– Puuta palaa noin motti tunnissa, mutta vaihtelua on puulajin mukaan paljonkin.
Katso artikkelin alussa olevalta videolta, miltä Tarjanteen konehuoneessa näyttää.