Suomessa etenevä käännytyslaki huolettaa Puolan itärajalla toimivia aktivisteja. MTV vieraili Puolassa Valko-Venäjän vastaisella rajalla.
Keskellä Bialowiezan metsää Puolan ja Valko-Venäjän rajan tuntumassa sijaitsee pieni mökki, jonka edessä muutamat vapaaehtoiset viettävät lounastaukoa. He ovat valmiina lähtemään metsään heti, kun saavat tiedon avuntarpeessa olevista rajan laittomasti ylittäneistä siirtolaisista. Mökissä on varastossa muun muassa eri kokoisia vaatteita, makuupusseja, ruokaa, varavirtalähteitä ja vettä muutamalle kymmenelle ihmiselle kerrallaan. Moni Puolaan pyrkivistä tulee nälkiintyneenä ja kylmissään.
Lue lisää: MTV Puolassa: Siirtolaiskriisi voimistuu itärajalla
– Kaikkea tarvittavaa tietoa ei ole helppoa saada, mutta olemme valmiita lähtemään nopeimmillaan 15 minuutissa, Grupa Granican avustustyöntekijä, aktivisti Aleksandra Chrzanowska kertoo.
Aktivistiryhmä Grupa Granica kertoo tarjonneensa humanitääristä apua Puolan lähes kolme vuotta kestäneen rajakriisin aikana noin 10 000 ihmiselle. Valko-Venäjä on tuonut rajalle ja sen yli kymmeniä tuhansia siirtolaisia kesästä 2021 lähtien. Valtaosa rajan yli tulevista ei Puolan viranomaisten halua saada turvapaikkaa Puolasta vaan jatkaa pidemmälle Länsi-Eurooppaan, minkä vuoksi suurin osa käännytetään takaisin Valko-Venäjälle.
Lue myös: Frontexin rajavartijat jatkavat itärajalla syksyyn
Siirtolaiset jäävät jumiin raja-alueelle
Rajalla toimivat aktivistit pitävät käännytyksiä täysin epäinhimillisinä. Rajalla siirtolaisia vuodesta 2021 lähtien auttanut Piotr Czaban kertoo kuulleensa juuri yhdeksästä syyrialaisesta Puolan puolella, joilta yhdeltä Valko-Venäjän rajavartija on hänen mukaansa murtanut nenän. Heitä ei päästetä takaisin Valko-Venäjälle, eikä oteta Puolaan. Siirtolaiset jäävät käännytysten seurauksena jumiin raja-alueelle.
– He ovat Puolan rajalla, eivätkä Puolan sotilaat tai rajaviranomaiset auta heitä, Czaban kertoo.
Valko-Venäjä välineellistää ihmisiä, mutta rajalla siirtolaisia auttaville vapaaehtoisille Puola on liki yhtä paha. Puolan viranomaiset kertovat itse auttavansa kaikkia esimerkiksi lääkinnällistä apua tarvitsevia. Czabanin mukaan muutamat avunannot ovat keino Puolalle kiillottaa omaa kuvaansa.
– He haluavat näyttää, että he olisivat sellaisia koko ajan, mutta ei. He lyövät kasvoihin ja potkivat, hän kertoo.
Lue myös: Hybridiuhkien asiantuntija kritisoi itärajatoimia
Osa faktoista ontuu
Kun Aleksandra Kramer löysi läheltä rajaa kaksi ruumista joen varrelta, hän kutsui paikalle rajavartijat, jotka sanoivat, että ampuisivat ruumiita, ellei heidän ammuksiaan laskettaisi.
– En pelkää ihmisiä, jotka löydän metsästä. Ennemmin he pelkäävät minua. Sen sijaan pelkään viranomaisia. Etenkin yöaikaan, koska he vahtivat jossain ja luultavasti aseen kanssa, hän kertoo.
Aktivistien tarinat ovat yksi toisensa jälkeen karmivampia kuvauksia puolalaisten viranomaisten toiminnasta, mutta osa faktoista ontuu. Haastattelun jälkeen Kramer soitti illalla ja kutsui seuraamaan, kun kuutta egyptiläismiestä oltiin työntämässä takaisin Valko-Venäjälle.
Saapuessamme paikalle rajaviranomaiset olivat jo ottaneet miehet haltuunsa. Aktivistien mukaan miehet pakotettaisiin seuraavaksi allekirjoittamaan puolankielinen asiakirja, jossa he vakuuttaisivat, etteivät halua turvapaikkaa Puolasta, jotta Puola saisi legitiimin syyn työntää miehet takaisin rajan yli.
Rajaviranomaiselta tarkistaessa asiakirjan saa muillakin kielillä, kuten englanniksi ja arabiaksi. Rajavartioston tiedottajan mukaan miehet eivät myöskään halunneet jäädä Puolaan.
Rajalla kuollut joitain kymmeniä
Tiedot Valko-Venäjän vastaiselta rajalta vaihtelevat muutenkin riippuen kysytäänkö viranomaisilta vai aktivisteilta. Rajavartijoiden mukaan Puolan itärajalla on kuollut 29 siirtolaista reilun kahden vuoden aikana. Aktivistien mukaan 60.
Puolalaisten kanssa keskusteltaessa aktivistit pyrkivät oikeuttamaan toimintaansa rajalla laittomasti maahan tulleiden avustamisessa mustamaalaamalla viranomaisia. Viranomaisetkin mahdollisesti pyrkivät kaunistelemaan käytäntöjään oikeuttamaan paljon kritisoituakin käännytyspolitiikkaa.
Puola sanoo tarjoavansa turvapaikkaa kaikille sitä haluaville ja siihen oikeutetuille, mutta aktivistien mukaan näin ei ole. Lopulta siirtolaiset jäävät palloteltavaksi Valko-Venäjän ja Puolan välille, kun kumpikaan maa ei heitä halua vastaanottaa.
Suomessa etenevä käännytyslaki herättääkin tunteita, eikä vähiten sen vuoksi, että täällä talvet ovat vielä Puolaa armottomampia, mikä voi johtaa ainakin Piotr Czabanin mukaan kuolemiin.
– Jos haluatte useita kuolleita ihmisiä maahanne ja rajallenne, tehkää ihmeessä käännytyksiä. Siten voitte olla samanlaisia kuin Lukashenka ja Putin, jotka eivät välitä ihmishengistä, Czaban lähettää terveisinä Suomeen.