Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa Tammisaaressa alkaa tänään kahden vuoden takaisen Raaseporin tasoristeysonnettomuuden käsittely.
Kolme varusmiestä kuoli ja viisi loukkaantui, kun Puolustusvoimien kuorma-auto ja VR:n kiskobussi törmäsivät lokakuussa 2017.
Asiassa oli jo tehty päätös syyttämättä jättämisestä, mutta apulaisvaltakunnansyyttäjä määräsi syytteen nostettavaksi, koska katsoi, että kuljettajalla olisi tilanteessa ollut mahdollisuus toimia varovaisemmin.
Lue myös: Otkes: Suomessa kymmeniä erittäin vaarallisia tasoristeyksiä, jotka pitäisi poistaa – "Tilannetta voisi kuvata jo hiukan turhauttavaksi"
Kuljettajaa syytetään kolmesta kuolemantuottamuksesta, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja palvelusrikoksesta.
MTV Uutiset seuraa oikeudenkäyntiä paikan päällä.
Puolustusvoimat töppäili suruviestin välittämisessä
Puolustusvoimien ja poliisin viestintä takelteli pahasti Raaseporin tasoristeysonnettomuuden aikaan, eikä suruviestiä meinattu saada vietyä kuolleiden varusmiesten omaisille. Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) raportin mukaan tieto kahden onnettomuudessa kuolleen varusmiehen kuolemasta tavoitti omaiset muita reittejä ennen kuin viranomaiset saivat asian hoidettua.
– Tiedot pedersöreläisen ja kokkolalaisen varusmiehen kuolemista levisivät sosiaalisessa mediassa ja viestipalvelujen kautta ennen kuin vanhemmat saivat virallisen tiedon kuolemista, raportissa sanotaan.
Uudenmaan prikaatin esikuntapäällikkö oli raportin mukaan sopinut onnettomuuspaikalla, että prikaati vie suruviestin vantaalaisen varusmiehen omaisille ja poliisi kahden muun varusmiehen omaisille. Jossain vaiheessa yhteys oli kuitenkin katkennut, koska paikallispoliisi ei koskaan saanut Puolustusvoimilta omaisten yhteystietoja tai pyyntöä kuolinviestin viemisestä.
Suruviesti tavoitti vanhemmat vasta kuuden tunnin päästä
Tietojen levittyä muun muassa sosiaalisessa mediassa varusmiesten vanhemmat ryhtyivät itse soittelemaan ja tavoittivat Uudenmaan prikaatin tiedottajan. Tiedottajalla ei kuitenkaan ollut lupaa antaa tietoja luokkaantuneista ja kuolleista varusmiehistä.
Prikaatin komentaja soitti lopulta vanhemmille. Viimeinen kuolinviesti saatiin toimitettua yli kuusi tuntia sen jälkeen kun onnettomuus oli tapahtunut. Surukäynti omaisten luokse järjestyi kaksi päivää onnettomuuden jälkeen.
Surunvalittelujen yhteydessä omaisille toimitettiin kirje, johon oli koottu tietoa muun muassa korvausten hakemisesta ja kriisiavusta. Kirjeissä osa tiedoista oli vain suomen kielellä, vaikka kaikkien varusmiesten äidinkieli oli ruotsi.