Kurskin hyökkäys on oire Zelenskyin tavasta johtaa "megatarinoilla", ja tutkija näkee siinä Ukrainan suuren ongelman

Ukrainan yllätyshyökkäys Venäjälle on presidentti Volodymyr Zelenskyille tyypillinen tapa yrittää muokata tarinaa Ukrainan sodasta, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau MTV Uutisille.

Zelenskyi pyrkii hallitsemaan keskustelua sodasta, Ukrainasta ja sen sisäpolitiikasta "megatarinoilla", joita ei voi sivuuttaa, Nizhnikau katsoo.

Ukrainan nyt tekemä suurin hyökkäys Venäjän alueelle sitten toisen maailmansodan on juuri tällainen "megatarina".

Ukrainan vuoden 2023 epäonnistuneen vastahyökkäyksen jälkeen Venäjä on edennyt kylä ja peltoaukio kerrallaan Itä-Ukrainassa. Lännessä vihjailut neuvotteluratkaisusta ovat kiihtyneet, Ukrainassa moraali laskenut.

Sota-asiantuntija toisensa jälkeen on todennut saman asian: Ukrainalla ei ole tänä kesänä kykyä suureen vastahyökkäykseen.

Ukraina kiersi sotilas- ja kalustopulansa iskemällä yllättävässä paikassa. Lisäksi tämän mittaluokan maahyökkäys Venäjälle on jotain aidosti uutta, jotain, jota ei voi sivuuttaa.

– Kyse ei ole strategisesta visiosta, vaan taktisesta ratkaisusta. Tällä muutetaan sitä, miten sotaa katsotaan tänään ja huomenna. Tämä on Zelenskyin tyyli, Nizhnikau sanoo.

– Zelenskyi on puhunut siitä, miten Ukraina tuo sodan Venäjälle, hän jatkaa.

Entä jos hyökkäys epäonnistuu?

Sodan narratiivin muuttaminen oli merkittävä syy sille, että Ukraina ylipäätään hyökkäsi rajan yli suurilla sotavoimilla, tutkija Nizhnikau katsoo.

Taktiikan toimivuus oli sikäli jo testattu, että aikaisemmat, selvästi nyt nähtyä pienemmät iskut maajoukoilla raja-alueille saivat nekin osakseen huomattavaa julkisuutta.

Ukrainan Kurskin hyökkäyksen pitkäkestoisia saavutuksia on vielä mahdoton arvioida. Yhdessä asiassa se on kuitenkin kiistatta jo onnistunut: Ukrainan sotilaiden ja siviilien moraali on ensimmäistä kertaa pitkään aikaan nousussa. 

Yhdellä läpimurrolla ukrainalaisjoukot osoittivat, ettei tämä sota ole jatkossa välttämättä vain Venäjän hidasta etenemistä.

Tyystin toinen asia on, mikä on operaation pitkänajan arvo, Nizhnikau muistuttaa.

– Paljon riippuu siitä, mitä Ukraina saavuttaa. Ennemmin tai myöhemmin ukrainalaisjoukot vetäytyvät Venäjältä ja tämä hyökkäys mahdollisesti unohdetaan, Nizhnikau arvioi.

– Kurskin hyökkäyksellä on suuri propagandavaikutus, mutta sen sotilaalliset seuraukset ovat tuntemattomia ja sanoisin hauraita, Nizhnikau sanoo.

Lue myös: Putinin on vaikea selittää, mitä Kurskissa tapahtuu nyt, tutkija sanoo

Yksi Ukrainan sotilaallinen tavoite lienee pakottaa Kreml vetämään joukkojaan Itä-Ukrainasta, jossa Venäjä on hyökännyt koko alkuvuoden. 

Toisaalta on myös kerrottu, että Ukraina on irrottanut Kurskin alueelle joukkoja niiltäkin seuduilta, joissa sen oma tilanne on vakavin.

– Jos Venäjä saavuttaa tavoitteensa idässä ja Ukrainan hyökkäys Kurskissa ei saavuta mitään merkittävää, voidaan tätä operaatiota pitää vuoden päästä suurena uhkapelinä tai jopa virheenä, Nizhnikau muistuttaa.

Vertauskohdaksi Nizhnikau nostaa ukrainalaisjoukkojen lokakuussa 2023 tekemän maihinnousun Krynkin kylään Etelä-Ukrainan Hersonin alueelle. 

Ukrainalaisjoukot pitivät pitkään hallussaan kyseistä Dneprjoen kylää, mutta eivät missään vaiheessa kyenneet suuremmin laajentamaan sillanpääasemaansa.

– Se oli suuri operaatio, josta on sittemmin tullut suuri floppi. Nyt Ukrainassa puhutaan, kuinka paljon sotilaita menetettiin. Armeijaa ja poliitikkoja on hiillostettu julkisesti, Nizhnikau kertoo.

– Jos Kurskin operaatio epäonnistuu, tullaan sitä käymään läpi yhtä tarkasti. Miksi lähetimme joukkoja Venäjälle moraalipiikin takia, kun niitä olisi tarvittu enemmän Itä-Ukrainassa?, hän jatkaa.

Lue myös: "Putinin nöyryyttäminen saattaa olla riskin arvoista" – Ukrainalla kolme vaihtoehtoa Kurskin hyökkäyksen jatkamiseen

"Zelenskyillä on liikaa valtaa"

Sota-asiantuntijat toisensa perään ovat todenneet useita kertoja, että Ukraina pystyy sotimaan nykyisen kaltaisella tavalla vain niin pitkään kuin länsimaat sitä asein ja ammuksin tukevat.

Nizhnikau kuitenkin toteaa, että Ukrainan puolustustaistelu loppuu nopeasti, jos ukrainalaisilta yksinkertaisesti loppuu halu sotia. 

Tämä näkyy Zelenskyin johtaman hallinnon lausunnoissa ja politiikassa. Kansan mielipide osaltaan paaluttaa ne raamit, joiden sisällä Ukrainan johto toimii.

– Suuri osa ukrainalaisista ei ole valmis hyväksymään rauhaa, jonka seurauksena Venäjä liittää osia Ukrainasta itseensä. He ovat valmiita jatkamaan taistelua, Nizhnikau sanoo.

Suurien kriisien alkaessa kansalaisilla on taipumus nojata johtajiinsa, mikä näkyy voimakkaana tukena ja tietynlaisena kritiikittömyytenä. 

Suomessa tämä on nähty esimerkiksi koronapandemian alussa, joka osaltaan siivitti Sanna Marinin (sd.) suosion huippulukemiin.

Ukrainan sodan alusta on kuitenkin kaksi ja puoli vuotta, joten kritiikille on nyt aivan eri tavalla tilaa kuin alkuvuodesta 2022, jolloin Ukraina taisteli pääkaupungistaan.

– Tyytymättömyys Zelenskyin tapaan hallita on ollut nousussa varsin jyrkästi. Samalla hänen henkilökohtainen suosionsa on laskenut, Nizhnikau kertoo.

– On julkinen salaisuus, että Zelenskyillä on liikaa valtaa. Lisäksi sellaisilla ihmisillä on liikaa valtaa, joita ei ole valittu vaaleilla, hän jatkaa.

Sodan syttyessä Zelenskyin suosio räjähti. Samalla hänestä tuli kansainvälinen supertähti, Ukrainan vastarinnan kansikuva.

– Nyt suosio pakittaa, koska periaatteessa valtion tapa toimia ei ole muuttunut. Zelenskyillä on enemmän valtaa kuin aikaisemmilla presidenteillä yhteensä, Nizhnikau toteaa.

Ukrainalaiset myös tajuavat, etteivät he oikein voi tehdä asialle mitään niin pitkään kuin sota on käynnissä.

– Vaaleja ei voi järjestää, vallankumous ei ole mahdollinen. Pitää valita pienempi paha eli tehottomuutta siedetään, koska valtion pitää selviytyä, Nizhnikau sanoo.

– On hyvin todennäköistä, että Zelenskyi johtaa Ukrainaa sodan loppuun saakka, hän jatkaa.

Vastassa Venäjä ja tehottomuus

Ukraina taistelee sekä Venäjää että tehottomuutta vastaan, Nizhnikau sanoo.

Nizhnikaun mukaan Ukrainaa vaivaava pahanlaatuinen tehottomuus on vähintään merkittäviltä osin perua Neuvostoliiton ajoilta. 

Hallintoa ei ole rakennettu osaajien ja sääntöjen varaan. Se on epämuodollinen, Nizhnikau toteaa.

– Valtiolliset instituutiot ovat henkilövetoisia. Zelenskyi antaa valtaa henkilöille, ei instituutioille, Nizhnikau toteaa.

– Jos Zelenskyi antaa valtaa oikeille henkilöille, järjestelmä toimii. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu, Nizhnikau sanoo.

Neuvostoperinnön katsotaan vaivaavan myös armeijaa, jossa sanotaan olevan käynnissä kulttuurisota. Ukrainan armeijan väitetystä neuvosto-ongelmista voi lukea laajemmin täältä.

Lännessä kohahti, kun Ukrainan armeijan komentaja Valeri Zaluzhnyi erotettiin tehtävästään helmikuussa. Zelenskyin ja Zaluzhnyin välien väitettiin tulehtuneen.

Armeijan komentajaa ei vaihdettu Zaluzhnyin tehottomuuden vuoksi, vaan hänen suosionsa ja henkilökemioiden takia, Nizhnikau arvioi. 

Nizhnikaun mukaan armeijan komentajaa turhautti se, että Zelenskyi sotkeentui jatkuvasti päätöksiin, joiden pitäisi kuulua armeijalle.

– Zelenskyi voi presidenttinä antaa poliittisia ja strategisia ohjeita, mutta kriitikoiden mukaan hän neuvoo liian yksityiskohtaisesti ja toistuvasti kertoo, miten armeijan pitäisi taistella, Nizhnikau kertoo.

– Hän sekaantuu teiden ja dronejen rakentamiseen ja näin kaivaa maata instituutioiden alta, hän jatkaa.

"Kohdellaan välillä kuin lapsia"

Toimintatavoillaan Zelenskyi ratkaisee lyhyen ajan ongelmia, mutta heikentää valtiota pitkässä juoksussa, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Nizhnikau sanoo.

– Ja hän ei ymmärrä tätä. Se on ollut kaikkien Ukrainan presidenttien ongelma. Zelenskyi vain sai sodan vuoksi mahdollisuuden tehdä sitä edeltäjiään suuremmassa mittakaavassa, hän jatkaa.

Armeija pyöritteleekin aiempaa useammin silmiään Zelenskyille, Nizhnikau toteaa. Komentajat tietävät, että länsimaiden kehuista huolimatta Ukrainan armeija voisi taistella selvästi tehokkaammin. 

Osa ongelmaa ovat myös presidentin lausunnot, kuten tämän vuoden puolelle esitetty väite siitä, että maan tykistöllä on riittävästi kranaatteja. Ukrainan armeija on kärsinyt läpi vuoden pahasta ammuspulasta.

– Sitten sotilaat sanovat, ettei meillä mitään kranaatteja ole. Mistä nämä lausunnot tulevat? Presidentti elää eri maailmassa ja se raivostuttaa. Ukrainalaisia kohdellaan välillä kuin lapsia, Nizhnikau sanoo.

Lue myös: Media: Ukraina teki sodan suurimman hyökkäyksensä Venäjän lentotukikohtiin

Bloomberg: Venäjä saattaa joutua turvautumaan liikekannallepanoon jo tänä vuonna

MPKK:n asiantuntija näkee kolme mahdollista tavoitetta Ukrainan hyökkäykselle Kurskissa

Sotilasasiantuntija Ukrainan hyökkäyksestä Kurskissa: "Jotain pitäisi vielä tehdä, muuten hyökkäys on ollut turha"