Espanjassa kannabista saa laillisesti käyttää kannabisklubeilla. MTV Uutiset tutustui suomalaisten perustamaan klubiin ja sen tiukkoihin sääntöihin.
Edessä on espanjalaisen kerrostalon pohjakerros ainoastaan kivenheiton päässä Costa Blancalla sijaitsevan Torreviejan kaupungin rantabulevardista. Paikka näyttää ennemmin autotallilta kuin klubilta, jossa poltellaan ristiriitaisia tunteita herättävää yrttiä.
Keskellä ikkunatonta seinää on ovikello, jonka viereen on kiinnitetty tarra, jossa lukee: "Ring the bell and wait. Thank you." Kokeillaan.
Makean tuoksun ohella sisältä tulvahtaa suomalainen tervehdys. Yksi paikan kolmesta perustajasta, Jirko Väisänen, vie vieraat suoraan tiskille ja ojentaa paperinivaskan.
– Mitä nämä paperit ovat? Pitääkö nämä kaikki allekirjoittaa? kysyy vieressäni seisova mies.
Kaikki pitää allekirjoittaa. Ilman virallista jäsenyyttä klubille ei voi tulla, Väisänen kertoo.
Kannabiksen käyttö sallittu vain jäsenille
Espanjan lakien mukaan kannabiksen käyttö on sallittua klubin tiloissa ainoastaan sen jäsenille.
Espanjankielisissä papereissa kerrataan muutkin Rabbithole CSC:n keskeisimmät säännöt, kuten se, ettei tuotteita saa viedä tilan ulkopuolelle.
Muutamaa allekirjoitusta ja kymmentä euroa vastaan saa jäsenyyden viikoksi. Samalla saa valita viidellä euron arvosta tuotteita. Se tarkoittaa noin puolta grammaa kannabista.
– Ja 20 minuuttia pitäisi olla täällä sisällä ennen kuin saa poistua, Väisänen muistuttaa.
Minimiajan avulla pyritään ehkäisemään, ettei katuhintoja huokeampaa kannabista salakuljeteta ulos ja myydä eteenpäin.
Kannabista ei saa myydä rikastumismielessä
Espanjassa on Suomea sallivampi kannabislainsäädäntö. Maan vasemmistolainen Podemos-puolue on ajanut jopa kannabiksen laillistamista, ja puolustanut sitä muun muassa verorahojen lisääntymisellä sekä laittoman huumekaupan suitsimisesta koituvien kulujen vähentämisellä. Tavoitteena olisi tehdä Espanjasta "Euroopan Kalifornia".
Tällä hetkellä Espanjassa saa kasvattaa pienen määrän kannabista omaan käyttöön. Kannabiksen myynti sen sijaan on rikos, poikkeuksena kannabisklubit, jotka saavat myydä kannabistuotteita jäsenistölleen.
Kannabiksen käytöstä yksityisessä paikassa ei rangaista. Julkisilla paikoilla, kuten puistoissa tai kaduilla, käyttöä ei sallita.
Espanjassa kannabisklubit ovat voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä ja niissä usein on noin 200–300 jäsentä.
Jäsenten on sallittua käyttää kannabistuotteita tiloissa, mutta huumausaineita ei saa viedä klubilta ulos eikä varsinkaan välittää eteenpäin. Kannabiksen myynnistä voidaan Espanjassa tuomita 1–3 vuoden vankeusrangaistus.
4:01
"Käytön rangaistavuudesta tulisi luopua" – Näin THL:stä kommentoitiin kannabiskeskustelua viime syksynä.
Paikalliset viranomaiset ovat tarkkana klubien suhteen ja laittavat toiminnan tauolle, jos paljastuu, että kannabistuotteita on myyty tilojen ulkopuolelle.
Puolisen vuotta sitten Aurinkorannikon alueella sijaitsevassa Fuengirolassa sijaitsevan klubin ovet suljettiin, kun paikallispoliisi osoitti, että klubilta myydään tuotteita myös klubin ulkopuolelle.
Kannabisklubilla rentoudutaan, ei biletetä
Väisänen seisoo tiskin takana ja tiedustelee uusilta jäseniltä heidän kannabiksen käyttötottumuksistaan. Sen perusteella hän nostaa tiskille kaksi suurta lasipurkkia. Toisen kyljessä lukee Future 1, toisen Gelato.
Hän avaa purkkien kierrekorkit ja antaa nuuhkaista eri kannabistuotteita ennen ostopäätöksen tekemistä. Tuore kannabis tuoksuu vahvana, kun Väisänen ojentaa Gelato-purkkia kohti nenää.
Gelato on kahden eri kasvin risteytyksen tulos. Väisäsen mukaan tuotteessa on 80 prosenttia indicaa ja 20 sativaa. Hän kuvailee indicaa "sohvatavaraksi", sillä sen katsotaan olevan rauhoittavampaa. Sativa, jota sekoituksessa on ainoastaan viidennes, on energisempi ja piristävämpi.
Enemmän indicaa sisältävät tuotteet ovat suomalaisklubin jäsenistön suosiossa.
– Monella jäsenellä on hektinen työ ja elämä. He haluavat rentoutua, Väisänen kertoo.
6:36
Katso myös, millaista on kannabisliikkeessä Yhdysvalloissa.
Kun tuote on valittu, se punnitaan ja laitetaan minigrip-pusseihin. Myyjät eivät saa kirjoittaa pussiin, mitä tuote sisältää, vaan ostajan on tehtävä se itse tai luotettava muistiinsa.
Klubin säännöissä kerrotaan, että kannabista saa ostaa enintään kolme grammaa päivässä.
– Haluamme olla varmoja siitä, etteivät jäsenet osta täältä klubilta ja mene myymään tuotetta kadulle, Väisänen kertoo.
Jos tällainen toiminta paljastuisi, poliisi laittaisi pian lapun luukulle.
– Jos poliisit huomaavat, että klubilta poistuu jatkuvasti porukkaa niin, että on sukan varressa tavaraa, menee äkkiä koko pulju kiinni, Väisänen sanoo.
Kannabisklubit myös alustana rikolliselle toiminnalle
Espanjassa yritetään hillitä kannabiksen katumyyntiä kannabisklubien kautta. Näin verorahatkin menevät rikollisten taskujen sijaan valtion kassaan.
Kannabisklubit ovat voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä. Ne siis voivat veloittaa tuotteistaan, mutta hinnan on vastattava toiminnan kannalta välttämättömiä kuluja. Yhdistys ei voi jakaa voittoa jäsenilleen tai maksaa työntekijöille kohtuuttoman suuria palkkoja.
Espanjan viranomaiset ovat sulkeneet klubeja siksi, että ne ovat tahkonneet liikaa voittoa, eikä voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen kriteerit ole enää täyttyneet. Toinen syy klubien sulkemiselle on ollut, että niitä on käytetty myös muiden huumausaineiden myyntipaikkoina.
– Epärehelliset klubit antavat muillekin huonon maineen, kun helposti oletetaan, että kaikki klubit toimivat harmaalla alueella.
Heti Rabbithole CSC:hen sisään tullessa näkee kyltin, jossa lukee, että kaikkien laittomien päihteiden käyttö on kielletty.
– Otamme jäseniksi rauhallisia ihmisiä, joilla on elämänhallinta kunnossa. Jos näyttää siltä, että on vedetty jotakin muutakin kuin pulkkaa perässä, ei pääse sisälle. Emme halua, että poliisit tulevat ja ratsaavat tämän porukan.
Väisänen ei ole joutunut selvittelemään vasta perustetun klubinsa asioita viranomaisten kanssa, mutta uskoo, että sekin päivä on tulossa, vaikka sääntöjä noudattaisikin.
– Senkin takia haluan tehdä kaikki mahdollisimman huolellisesti, eikä laittaa ulos isoa kylttiä, missä on kannabiksen kuvia. Ne ihmiset löytävät meidät, jotka sitä haluavat.
Jäseneksi ei pääse kuka tahansa
Väisäsen mukaan Rabbithole CSC on maan ensimmäinen suomalainen kannabisklubi.
Heinäkuussa avatun klubin toiminta oli tarkoitus käynnistää jo vuotta aiemmin, mutta korona sotki kuviot. Nyt klubi on ollut auki kolme kuukautta, ja jäseniä on kuutisenkymmentä.
Kannabisklubien pitäminen on tehty monimutkaiseksi erilaisten sääntöjen vuoksi. Esimerkiksi klubit eivät saa markkinoida itseään, jotta niiden avulla ei houkuteltaisi uusia kannabiksen käyttäjiä.
Jäseneksi voidaan ottaa ainoastaan henkilöitä, jolla on kokemusta kannabiksesta – joko päihdyttävästä THC:sta tai ei-päihdyttävästä CBD:sta.
Jos jäsenellä ei ole mitään kokemusta kannabiksesta, jäsenyyttä ei hyväksytä. Lisäksi Rabbithole CSC:n jäseneksi tarvitsee suosittelun. Varmimmin sisään pääsee jonkun jäsenen suosituksen avulla.
Väisänen kertoo, ettei klubin jäseneksi oteta alle 21-vuotiaita ja sama sääntö pätee monilla muillakin klubeilla. Klubien keskeisenä ohjenuorana on, että uusia henkilöitä ei saa houkutella käyttämään kannabista. Siksi ikärajakin on kolme vuotta yli täysi-ikäisyyden.
Rabbithole CSC:n jäsenistö on vanhempaa kuin Väisänen osasi avatessa kuvitella. Suurin osa jäsenistä on nelikymppisiä, mutta mukana on niin eläkeläisiä kuin nuorempiakin. Vanhin jäsen on 74-vuotias.
– Talvella täällä käy enemmän vanhempia, kun vakituiset asukkaat palaavat kesälomilta ja Suomesta.
Kesällä sen sijaan on enemmän nuorempia Espanjassa "piipahtelijoita". Kannabisklubin jäsenyys ei vaadi maassa asumista, mutta Väisänen ei myönnä Suomessa asuville pitkäaikaisia jäsenyyksiä.
Klubi on jäsenistön "oma olohuone"
Myyntitiskin lisäksi vasta remointoituun tilaan on hankittu biljardipöytä, arcade-pelikone, sohvaryhmiä ja iso valkokangas.
Muutama jäsen on kerääntynyt katsomaan Youtube-videoita valkokankaan eteen. Sohvalla selällään makaavan miehen silmät painuvat kiinni samaan aikaan kuin toisella sohvalla murskataan kannabista. Tunnelma on vastaanottava, vaikka selkeästi jokainen haluaa olla rauhassa omassa henkilökohtaisessa tilassaan.
Kymmenen vuotta sitten Espanjaan muuttanut John, 32, jauhaa kannabista oranssilla myllyllä, grinderillä. Hän asuu ja työskentelee vakituisesti Espanjassa ja käy klubilla arviolta viidesti viikossa.
John kokeili kannabista ensimmäisen kerran täysi-ikäistyttyään, mutta alkoi käyttää sitä säännöllisemmin kolmekymppisenä. Hänellä on ADD-diagnoosi, johon tarkoitetut lääkkeet hän korvaa kannabiksella.
– On hyvä, että meillä on täällä tällainen oma olohuone. Ihmiset voivat käyttää täällä turvassa ja tietävät, mitä saavat, John sanoo.
– Eikä seassa ole hometta tai jotain muuta skeidaa, lisää toinen klubin jäsen, joka haluaa pysyä nimettömänä.
Tekeillä oma kasvattamo
Väisänen johdattaa klubin perällä olevaan varastotilaan, johon rivijäsenellä ei ole pääsyä. Pienen huoneen seiniä vasten nojaa remonttitarvikkeita ja katosta roikkuvat lediputket paljastavat, mihin tarkoitukseen huonetta ollaan rakentamassa.
Väisänen kertoo, että klubi on saanut jo yhden oman kannabissadon kasvatettua ja myytyä. Nyt alkavalla remontilla olisi tarkoitus taata systemaattisempi kasvatus.
– Meille on tärkeää, että kasvatamme kannabiksen itse. Silloin tiedämme tasan tarkkaan, mitä meillä on myynnissä.
5:27
Suomalainen Nina myi asuntonsa Suomessa ja lähti Kaliforniaan kannabisbisnekseen.
Väisäsen tarkoituksena on kasvattaa kerralla 10–15 kasvia. Tarkkaa rajoitusta kasvien määrästä ei ole, se suhteutetaan jäsenistön kokoon. Jos viranomaiset huomaavat, että kasvatustoiminta on moninkertaista jäsenistön käyttöön nähden, klubi voidaan sulkea.
– Sanoisin, että 3–4 kiloa pitää saada per sato eli joka kahdeksas viikko, että voi ylläpitää jonkinnäköistä toimintaa, Väisänen arvioi.
Ennen oman sadon saamista Väisänen hankkii myytävät tuotteet entiseltä kannabisklubin pitäjältä. Hän testaa kannabiksen itse ennen sen myyntiä jäsenistölle. Tähän mennessä tuotteet eivät ole sisältäneet yllätyksiä. Koskaan ei voi kuitenkaan olla täysin varma.
– Sitten ainakin pökrätään itse, jos pökrätään, Väisänen naurahtaa.
"Suomi ei ole vielä valmis"
Väisänen itse alkoi käyttää kannabista armeija-aikana. Nykyään hän polttaa säännöllisesti.
Johnin tapaan myös Väisänen käyttää päihdettä lääketarkoituksiin, ADHD:n hoitoon, joskaan ei lääkärin määräämänä.
– En tiedä, että onko se itselleen selittämistä, että poltan, koska mulla on ADHD. Onhan se kuitenkin huumausaine.
1:39
Poliisitaustan omaava Jari Kinnunen kertoi viime vuonna, millainen ongelma huumeet ja kannabis on nuorille.
Väisänen aloitti kannabiksen kasvatuksen jo Suomessa, jossa se on rangaistavaa. Vuonna 2011 hän jäi kiinni kasvatuksesta ja sai puolentoista vuoden ehdollisen rangaistuksen.
Väisänen on kannabiksen puolestapuhuja ja ollut mukana myös virolaisessa CBD-tuotteita myyvässä verkkokaupassa.
Suomessa myös kannabiksen käyttö on rangaistavaa ja voi johtaa jopa vankeuteeneen, joskin todennäköisin rangaistus on 10–20 päiväsakkoa.
Väisänen ei usko, että Suomi on vielä pitkään aikaan valmis konkreettisiin toimiin kannabiksen suhteen.
Viime toukokuussa eduskunta hylkäsi lakiehdotuksen, joka poistaisi kannabiksen henkilökohtaisen käytön ja kasvattamisen rankaisemisen.
– Miksi tällainen yhdistystoiminta ei voisi toimia Suomessakin? Kyllähän se menee niin, että usein on omat kaveripiirit, jotka polttavat. Miksi ei mahdollistettaisi sitä, että kaveriporukka voisi laittaa puljun pystyyn, kasvattaa omat kannabikset ja maksaa vielä verotkin?
Juttua muokattu 29.10. klo 21:03. Korjattu kohtaa, jossa puhutaan Gelatosta kahden kannabislajikkeen sekoituksena. Kyseessä on kahden kasvin risteytys. Lisäksi korjattu termi indika muotoon indica.