Asiantuntija kritisoi useita työmarkkinauudistusten kohtia ongelmallisiksi: "Ennustan, että läpiviennistä tulee vaikeaa"

Niissä on hänen mielestään kiinnitetty hyvin vähän huomiota esimerkiksi siihen, miten kovennettujen työrauhasääntöjen rikkomuksia käsitellään ja miten ja kenelle niistä määrättäisiin seuraamuksia.

–  Ennustan, että vaikeata, vaikeata tulee olemaan syksyllä näiden uudistusten läpivienti. Kyllä ammattiyhdistysliike ottaa käyttöön raskaat keinot näiden kaatamiseksi, Saloheimo arvioi STT:lle.

Hallitusohjelmassa todetaan, että jos uudistuksista ei saada sopua kolmikannassa, hallitus toteuttaa ne yksipuolisesti.

Entisenä tuomarina Saloheimoa mietityttää muun muassa yksittäiselle työntekijälle kaavailtu 200 euron sakko laittomaan lakkoon osallistumisesta. Hän ei ole nähnyt pohdintoja siitä, miten se käytännössä toteutettaisiin. Laittomassa työtaistelutoimessa voi olla osallisena satoja tai tuhansia työntekijöitä.

–  Työtuomioistuin, jonne vanhastaan työrauha-asiat kuuluvat, menisi aivan tukkoon siitä, jos sinne haastettaisiin työntekijöitä sankoin joukoin vastaamaan. Tekemistä on myös käräjäoikeuksilla, jos nämä jutut sinne ohjautuisivat.

Sinänsä työntekijän sakossa ei hänen arvionsa mukaan vaikuta olevan kansainvälisten sopimusten kannalta isompaa ongelmaa. Esimerkiksi Ruotsissa on Saloheimon mukaan säädetty 200 kruunun vastuu työntekijälle yksittäisissä tapauksissa.

–  Sitä on ilmeisen harvoin käytännössä sovellettu, mutta se on mahdollista.

Se on myös pienempi kuin Suomeen kaavaillaan: 200 kruunua on noin 17 euroa.

Saloheimo jäi vuonna 2018 eläkkeelle työtuomioistuimen presidentin virasta. Hän toimi työtuomioistuimen tuomarina yli viidentoista vuoden ajan.

Lue myös: Professori hämmästyi hallitusohjelmasta: ”Hyvin radikaalia sosiaalipolitiikkaa, kovaa kepitystä on tiedossa”

Outoa suomalaiselle oikeusjärjestelmälle

Toinen vastaava ongelma liittyy Saloheimon mukaan hallitusohjelman esitykseen, jonka mukaan poliittiset lakot halutaan rajata enintään vuorokauden mittaisiksi mielenilmaisuiksi. Poliittiset lakot on vanhastaan sallittu silloin, kun ne selkeästi liittyvät työehtoihin.

–  Miksei semmoisen voi säätää, ei siinä mitään. Mutta jälleen seuraa kysymys, missä seuraamukset sen rikkomisesta langetettaisiin ja kenelle. Onko se sen poliittisen lakon toimeenpaneva järjestö, jolle tulisi joku sakkorangaistus vai joku muu, Saloheimo ihmettelee.

Hänen mukaansa olisi hyvin uutta ja outoa suomalaiselle oikeusjärjestelmälle, että yhteisölle määrättäisiin kaiketi rikosoikeudellinen seuraamus tällaisesta toiminnasta.

–  Toisaalta poliittisessa lakossa on tyypillisesti hyvin paljon osanottajia ja sekin olisi käytännössä hyvin hankala prosessi, jos heitä alettaisiin määrätä joihinkin sanktioihin.

Lue myös: Lakkoilua rajaavat lait etenevät taustalla – työministerin mukaan hallituksen kriisit eivät ole juuri työhön vaikuttaneet

Kovin harkinnanvarainen kriteeri

Ongelmallisia kohtia hallituksen suunnitelmissa ovat Saloheimon mielestä myös muun muassa työntekijän irtisanomissuojan lieventäminen asiallisesta ja painavasta syystä pelkkään asialliseen syyhyn sekä valtakunnansovittelijan käsien sitominen lain säännöksellä yleiseen palkkatasoon.

Saloheimon mielestä on vaikea sanoa, mikä irtisanomissuojan lieventämisen todellinen vaikutus olisi. Hän kuitenkin arvioi, että pykälämuutoksen seurauksena irtisanomiskynnys madaltuu.

–  Asiallinen peruste on kovin harkinnanvarainen kriteeri.

Lue myös: Työministeri Satonen MTV:lle: Ymmärrän ministeri Juuson huolen palkattomasta sairauslomapäivästä

Hallitusohjelman liikuntakirjauksissa ilmeinen ristiriita – Jan Vapaavuorelta kylmäävä arvio leikkauksista: "Kyllä se aiheuttaa pahaa jälkeä"

Oppositio tylyttää: Orpon hallitus kohtelee kaltoin heikoimmassa asemassa olevia – "Emme olisi jättäneet heitä pulaan"