Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu on saanut nuoret kasvot, mutta myös monet vanhemmat ihmiset ovat huolissaan tilanteesta. Aktivistimummot-liike tekee ilmastotyötä muun muassa verkostoitumalla. Heillä on oma aseensa myös ikärasismia vastaan.
Elintarviketeollisuuden ja viestinnän alalla sekä yrittäjänä työuransa tehnyt ruokavaikuttaja Seija Kurunmäki oli jäämässä eläkkeelle vuonna 2018, kun ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg ja muut nuoret tulivat uutisotsikoihin.
Samoihin aikoihin syntyivät Kurunmäen ensimmäiset lapsenlapset.
–Ja uutiset ilmastosta alkoivat olla yhä vain synkempiä, Kurunmäki kertoo.
Kurunmäen mielessä nakersi huoli myös siitä, että niin hänen kuin muidenkin eläkkeelle jäävien naisten valtava tietotaito ja monipuoliset verkostot jäävät käyttämättä, kun ”mihinkään rotareihinkaan meneminen ei tuntunut riittävän kiinnostavalta”.
Niin sai alkunsa Aktivistimummot-liike.
– Aloin miettiä, keitä kaikkia eri aloilla vastaan tulleita hengenheimolaisia ja vähän samassa tilanteessa olevia ihmisiä onkaan ja kenen kanssa halusi vielä olla tekemissä työuran jälkeenkin. Ja niin alkoi ydinjoukko innokkaista eri alojen osaajista syntyä.
– Ajatus oli se, että kun meidän lapsenlapsemme 20 vuoden päästä kysyvät, että "mitäs sä mummo teit silloin, kun ilmastokriisi olisi voitu vielä estää", ei olisi kauhean kiva vastata, että "olin golfaamassa Thaimaassa".
Elintarviketeollisuuden ja viestinnän alalla sekä yrittäjänä työuransa tehnyt ruokavaikuttaja Seija Kurunmäki jäi eläkkeelle vuonna 2018. Aktivistimummona hän on tehnyt töitä muun muassa metsien puolesta.
Lue myös: Vaula luopui työmatkoista ja säästi aikaa 8 työvuoden edestä – näin toimii elämänsiivous, joka poistaa "henkisenkin roinan"
Mielikuva mummoista positiivisempi kuin aktivisteista
Aktivistimummon on ehkä helpompi toimia ilmastotyössä kuin nuoren, Kurunmäki arvelee.
– Jos sanotaan aktivisti, tulee mieleen, että "mitä ihmettä siellä istuvat Mannerheimintiellä", mutta termissä aktivistimummo sana mummo on vahvempi, ja se herättää yleensä positiivista kaikua.
Kurunmäki sanoo, että Aktivistimummot kunnioittavat liikenteen sekaan mieltään osoittamaan meneviä, mutta se ei ole heidän itsensä tapa toimia.
– Me emme myöskään halua työllistää poliisia. Me yritämme saada yhteyksiä poliittisiin päättäjiin pitkien verkostojemme kautta. Soitamme ja kirjoitamme. Ja me voimme äänestää!
Marsseilla mummot ovat olleet mukana, samoin eduskuntatalon portailla Ilmastoisovanhempien kanssa mieltä osoittamassa.
Kurunmäki muistuttaa, että toimimalla ahdistus helpottuu, mutta myös toivon sanomaa tarvitaan.
– Vaikka todella on paljon tehtävää ja siitä pitää puhua, on liian vähän puhetta siitä, että moni asia on mennyt myös parempaan suuntaan. Me tuomme hyviä asioita esiin esimerkiksi palkitsemalla edelläkävijöiden hyviä ilmastotekoja vuosittain niin sanotulla Pelargonia-tunnuksella.
– Itse saamme voimaa ja toivoa toistemme kanssa puhumalla ja toimeen tarttumalla.
Aktivistimummot toimivat ilmastokriisiä vastaan. Kuvassa mummot Repoveden kansallispuistossa Kaakkois-Suomessa 2023. Seija Kurunmäki on kuvassa kolmas oikealta.
Lue myös: Reetta, 57, kertoo, miksi työelämän ikäsyrjintä on väärin ja miksei siinä ole järkeä: "Olemme luovempia kuin nuoremmat"
Työministeri Satonen haluaa yli 55-vuotiaat töihin
Mummot ottavat aseet ikäsyrjijöiltä
Aktivistimummot tuntevat hyvin myös ikäsyrjinnän. Kurunmäen mukaan he eivät kuitenkaan ole joutuneet kokemaan sitä ”mummoaikanaan”.
– On hyvä, että ikäsyrjinnästä puhutaan, se on iso ongelma, mutta kun me itse valmiiksi hyödynnämme meidän ikämme – me kutsummekin toisiamme mummoiksi, ”mitäs mummo” – me emme voi siitä tulla paheksutuksi. Käytämme sanaa mummoviisaus, ja tässä toiminnassa se toimii hirveän hyvin.
– Hyödynnämme siis sen, mikä meissä on parasta, eli olemme pystyneet siinä suhteessa menemään vähän trendiä vastaan.
Monet aktiivimummoista tekevät edelleen töitä esimerkiksi lääkäreinä, asiantuntijoina ja toimittajina.
Lue myös: Luonnonperintösäätiö ostanut Korppoosta ikimetsän
44 hehtaaria mummonmetsää
Aktivistimummojen tuorein tempaus on metsän ostaminen.
Aktivistimummot lahjoittivat tänä keväänä Luonnonperintösäätiölle yli 30 000 euroa varsinaissuomalaisen Inikorpin ikimetsän hankkimiseen ja rauhoittamiseen.
Mummot ovat itse ohjanneet keräykseen esimerkiksi luentopalkkioitaan.
Sitä, missä sijaitsee toinen mahdollinen mummonmetsä, ei ole vielä tiedetä.
– Keräämme rahaa mummonmetsään, mutta se voi mennä vain Luonnonperintösäätiön erilaisiin ikimetsähankkeisiin. Tärkeintä on, että on paljon suojeltua ikimetsää. Vanhoja metsiä pitää suojella.
Luonnonperintösäätiö on ostanut Paraisten Korppoosta Inikorpin vanhan metsän, joka on suuruudeltaan 44 hehtaaria.
Tuhannet seuraavat somessa
Kahdentoista naisen vuonna 2019 perustaman Aktivistimummot-liikkeen ydinjoukkoon kuuluu nyt noin 20 ihmistä.
Liike on koonnut ympärilleen sosiaalisessa mediassa ainakin 10 000 ihmistä.
Kurunmäen mukaan Aktivistimummo voi olla kuka vain, myös pappa tai nuori ihminen.
Aktivistimummona opittua• Planeettamme on menossa kohti tuhoisaa kolmen asteen lämpötilan nousua. Lähde: Aktivistimummot |