Murros on täällä, pidit siitä tai et: Ruotsissa myytiin enemmän töpselihybridejä kuin dieseleitä, mutta yhdelle asialle "kaikki poliitikot" haluavat stopin

Ruotsissa ensirekisteröitiin tammikuussa ensimmäistä kertaa enemmän ladattavia hybridiautoja kuin uusia dieselautoja. Samalla lataushybridejä ensirekisteröitiin ennätysmäärä, 4 113 kappaletta.

– Sanoisin, että vuodesta 2020 tulee murrosvuosi, toteaa autoliike Upplands Motorin myyntiryhmän päällikkö Anders Hånberg Tukholman Kistassa.

Lue myös: Suomen suosituimmasta autosta 245-heppainen pistokehybridi – 55 kilometriä pelkällä sähköllä

– Mutta murros johtuu pohjimmiltaan siitä, että tämä vuosi on se vuosi, kun valmistajille tulee 95 gramman kilometrikohtainen CO2-päästöraja. Siksi tulemme näkemään laajempaa lataushybridien tarjontaa kaikilla markkinasegmenteillä.

Autoalan etujärjestön Bil Swedenin ennusteen mukaan tänä vuonna ensirekisteröitävistä henkilöautoista 30 prosenttia on ladattavia.

– Viime vuonna luku oli noin 11 prosenttia. Ennusteemme mukaan ensi vuonna osuus nousee 40 prosenttiin ja 80 prosenttiin vuonna 2030, kertoo Bil Swedenin toimitusjohtaja Mattias Bergman.

Valuvatko tukirahat Norjaan?

Tammikuun luvut ovat poikkeuksellisia, sillä uusia autoja ensirekisteröitiin 16 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna, yhteensä 17 790. Dieselautojen ensirekisteröinnit romahtivat yli puolet viime vuoden 8 113 kappaleesta 3 840:een.

Taustalla vaikuttaa veromuutos. Ruotsi tukee ladattavien ja vähäpäästöisten autojen hankintaa, mutta jos taas päästöt nousevat yli 95 gramman, autonostaja joutuu maksamaan malus-haittaveroa.

Malus on kuin kolmelle vuodelle jaksotettu päästöperusteinen autovero, joka maksetaan korotettuna ajoneuvoverona. Varsinaista autoveroa Ruotsissa ei ole. Vuoden 2020 alussa bonus–malus muuttui WLTP-­perusteiseksi, mikä tarkoittaa, että monen bensa- ja dieselauton haittavero kasvoi yhdessä yössä. Joulukuussa dieselautoja myytiinkin poikkeuksellisen paljon.

Keppiä ja porkkanaa -malliin liittyy myös huolia, sillä bonusrahojen on epäilty valuvan lopulta Norjaan. Norja tukee Ruotsia ladattavien käyttöä, joten käytettyjen autojen kysyntä on kovaa. Norjassa voi siis saada paremman hinnan autolle, jonka hankintaa Ruotsi on tukenut.

Lue myös: Yksi Volkkarin historian tärkeimmistä autoista vaarassa myöhästyä jopa vuodella? Yli 10 000 työntekijää ratkoo mystisiä ongelmia

– Kaikki ruotsalaispoliitikot haluavat stopin tälle. Se on kuin antaisi suoraan tukea Norjalle! Bergman parahtaa.

EU-säädösten ja verotukien lisäksi lataushybridien läpimurtoa vauhdittaa Bergmanin ja Hånbergin mukaan myös ruotsalaisten asenteet.

– Tavallinen ruotsalainen on ympäristötietoinen. Se ei tarkoita sitä, että kaikki olisivat täydellisiä ja eläisivät niin kuin sanovat. Mutta tietoisuus on olemassa, ja me näemme sen keskusteluissa kuluttaja-asiakkaiden ja yrittäjien kanssa. Tähän suuntaan halutaan mennä, Hånberg sanoo.

– Taustalla on vahva halu tehdä ympäristöystävällisiä valintoja, mutta nyt alkaa olla myös tarjontaa, ja markkinoilla olevat mallit kohtaavat entistä useamman lompakot, kokotarpeet ja merkit, toteaa puolestaan Bil Swedenin Bergman.

Ensirekisteröinnit Ruotsissa, joulu–tammikuu

Myydyimmät ladattavat hybridit Ruotsissa, tammikuu

1. Volkswagen Passat, 652
2. Kia Optima, 486
3. Mitsubishi Outlander 427
4. Volvo S/V60, 398
5. Kia Niro, 351

Järjestön mukaan tänä vuonna Ruotsin markkinoille olisi tulossa yhteensä 200 täyssähkö- ja lataushybridiautoa.

"Sähköön ja ladattaviin liittyy vakautta"

Ruotsalaisilla on jo näyttöä ympäristöajattelusta liikenteessä. 2010-luvun taitteessa maan teillä yleistyivät E85-polttoainetta käyttävät etanoliautot.

Etanoli on yhä maan autokannan kolmanneksi yleisin käyttövoima, ja etanoliautoja on enemmän kuin hybridejä, lataushybridejä ja sähköautoja yhteensä. Niiden käyttöä tuettiin verohelpotuksin ajoneuvo- ja polttoaineveron osalta, mutta ne myös vapautettiin hetkeksi pysäköinti- ja tietullimaksuista.

Uusien autojen kannalta etanoli on Bergmanin mukaan nyt ”täysin kuollut markkina”. Tammikuussa etanoliautoja ensirekisteröitiin viisi.

– Etanolipolttoaine oli hyvin ruotsalainen hanke, kun taas sähköistyminen on globaali trendi. Kuluttajat eivät halua olla huolissaan poliittisista signaaleista biodieselin, etanolin tai minkään muun suhteen. Siinä mielessä sähköön ja ladattaviin liittyy vakautta.

Lue myös: Suomi edistää päästötavoitteitaan EU-direktiivin avulla: "Käytännössä tämä tarkoittaa täyssähköautoja