Myös vammaisten ja iäkkäiden hoitajiksi opiskeleville kaavaillaan rikostaustan tarkastusta

Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan säännöksiä, joissa esitetään rikostaustan tarkastusta ja opiskeluoikeiden perumista rikostaustan vuoksi koskemaan iäkkäiden ja vammaisten parissa opiskelevia.

Säännösmuutokset on tarkoitus ottaa käsittelyyn seuraavalla hallituskaudella.

Nykyään opiskeluoikeuden voi perua opiskelijan rikostaustan takia vain alaikäisten parissa työskenteleviltä. Muutosehdotus liittyy vuonna 2012 voimaan tulleeseen soveltumattomuuden ratkaisu- eli sora-lainsäädäntöön.

– Iäkkäiden ja vammaisten parissa työskenteleviltä on katsottava voitavan edellyttää vastaavaa nuhteettomuutta kuin alaikäisten parissa työskenteleviltä. Ehdotettu muutos parantaisi vammaisten ja iäkkäiden turvallisuutta. Vastaavaa sääntelyä on ehdotettu jo valmistuneille opiskelijoille, kirjoittaa hallitusneuvos Anna Kankaanpää ministeriöstä STT:lle sähköpostissaan.

Nykyisin rikosrekisteri voidaan pyytää opintojen aikana, jos koulutukseen kuuluu olennaisesti alaikäisten parissa työskentely. Opiskeluoikeuden peruminen voi tulla kyseeseen, jos opiskelija on tuomittu huumausaine-, väkivalta- tai seksuaalirikoksesta tai vapauteen tai lapseen kohdistuvasta rikoksesta.

Jos opiskelijalta on aiemmin peruttu opiskeluoikeus rikosperusteella, se voi olla este myös opiskelijaksi ottamiselle uuteen koulutukseen. Huumausaineen käyttörikos puolestaan ei ole peruste opiskeluoikeuden perumiselle.

Sora-lainsäädännöllä on haluttu parantaa oppilaitosten mahdollisuuksia reagoida koulutuksen aikana tapahtuviin väärinkäytöksiin. Oppilaitos voi esimerkiksi puuttua tilanteisiin, joissa epäillään opiskelijan toiminnan saattavan vaarantaa asiakas-, potilas- tai liikenneturvallisuuden.

Huumetestistä sanktioita?

Muutostarpeita on havaittu myös kaikkia koulutusaloja koskevissa kurinpitosäännöksissä. Näistä säännöksistä on säädetty ammattikouluja, yliopistoja ja ammattikorkeakouluja koskevassa lainsäädännössä.

Yksi kehitystarve koskee huumausainetestausta. Tällä hetkellä oppilaitos voi edellyttää huumausainetestausta, jos syntyy epäily opiskelijan huumausaineriippuvuudesta tai tämä on päihtyneenä opetustilanteessa. Testaamisen on kuitenkin nykylain mukaan oltava välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi opiskelijan toimiessa esimerkiksi erityistä tarkkuutta vaativissa tehtävissä.

Nyt ministeriössä pohditaan mahdollisuutta jatkossa evätä opiskelijan oikeus osallistua koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun enintään kuukaudeksi kerrallaan, jos tämä on määrätty huumetestiin. Pohdinnassa on myös, että opiskelija voitaisiin katsoa eronneeksi tai opiskeluoikeus voitaisiin perua, jos opiskeluoikeuden pidättämisestä olisi kulunut kuusi kuukautta ja pidättämisen peruste olisi edelleen olemassa.

Näin kävisi esimerkiksi siinä tapauksessa, jos opiskelija kieltäytyisi huumetestistä.

– Voimassa oleva laki edellyttää, että ennen opiskeluoikeuden perumista koulutuksen järjestäjän on selvitettävä yhdessä opiskelijan kanssa tämän mahdollisuus hakeutua suorittamaan muuta tutkintoa tai koulutusta, Kankaanpää kertoo sähköpostissaan.

– Lakiin on tarkoitus ehdottaa lisättäväksi, että opiskeluoikeuden perumista koskevan päätöksen jälkeen koulutuksen järjestäjän on ohjattava opiskelijaa hakeutumaan muuhun koulutukseen tai tarvittaessa muiden tarkoituksenmukaisten palveluiden pariin.

Herkällä alueella opiskelijan oikeusturvassa

Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2018 kyselyssä nousivat esiin oppilaitosten tiedonsaantioikeus ja yhteistyö terveydenhuollon kanssa, opiskelijan oikeusturva niin sanotussa sora-prosessissa ja tilastoinnin kehittäminen.

Koulutuksen järjestäjällä on oikeus saada tieto aiemmin perutusta opiskeluoikeudesta, mutta oppilaitokset näkivät tiedonsaannin aiemmista sora-prosesseista ongelmallisena silloin, kun opiskelija itse ei tuo asiaa esiin. Sora-tapauksista ei ole luotettavaa tilastointia, mutta mahdollisuus pitää tapauksista rekisteriä korkeakoulujen käyttöön on ollut esillä.

– Kyselyssä tuli esiin 11 sora-lainsäädännön perusteella tehtyä opiskeluoikeuden perumispäätöstä, mutta näihin ei välttämättä ole laskettu valintatilanteessa tehtyjä epäyspäätöksiä mukaan, kertoo ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston erityisasiantuntija Samuli Maxenius.

Toinen ongelma on oppilaitosten tiedonsaantioikeus opiskelijan terveydentilasta. Ministeriön loppuraportin mukaan opiskelijan terveydentilaa arvioivalla lääkärillä ei välttämättä ole tietämystä tiettyjen koulutusalojen edellyttämistä terveyteen ja toimintakykyyn liittyvistä vaatimuksista. Tällöin koulutuksen järjestäjä on opiskelijan ilmoittamien tietojen varassa.

– On myös tilanteita, joissa opiskelija ei välttämättä ole lainkaan opiskelukykyinen esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelman vuoksi, jolloin opintojen sijaan ensisijaista olisi ohjaus sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin, Maxenius sanoo.

Kyselyn mukaan huumetestausprosessissa pitäisi selkiyttää tiedonkulku- ja saantioikeutta oppilaitoksen ja terveydenhuollon välillä.

Maxenius sanoo, että sora-prosessi on aina opiskelijan kannalta ikävä ja raskas. Hänen mukaansa lainsäädännön olemassaololle on silti perusteet ja on tilanteita, joissa laki on tarpeellinen.

– Tässä ollaan aika herkällä alueella opiskelijan oikeusturvan vuoksi, kun lähdetään rajoittamaan yksilön opiskeluoikeutta. Se on tasapainoilua opiskelijan oikeusturvan ja yleisen turvallisuuden välillä.

Lue myös: 100-vuotias Ano Tenhunen toivoo synttärilahjaksi Nato-jäsenyyttä