Ranskassa pidätetyn Telegramin toimitusjohtajan yhteydet Kremliin ovat puhuttaneet vuosien varrella, mutta aukotonta näyttöä ei ole.
Suosittu Telegram-viestipalvelu on joutunut kohun keskelle, kun sen toimitusjohtaja Pavel Durov pidätettiin Ranskassa viikonloppuna. Telegram on ollut ennenkin viranomaisten hampaissa, koska palvelun erityispiirteet ovat tehneet siitä suositun esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden ja ääriryhmien keskuudessa.
Durovia epäilläänkin siitä, ettei hän ole ryhtynyt toimiin rajoittaakseen viestipalvelunsa rikollista käyttöä. Telegram vastasi johtajansa kiinniottoon sanomalla, ettei Durovilla ole mitään salattavaa.
Venäläissyntyinen Durov, 39, oli perustamassa Telegramia vuonna 2013. Durov on kertonut halunneensa perustaa viestikanavan, jossa kaikki ihmiset voivat viestiä vapaasti ilman rajoituksia ja pelkoa siitä että heidän tietoihinsa päästään käsiksi. Yhtiö ei esimerkiksi myy käyttäjätietoja samalla tavalla kuin yhdysvaltalaiskilpailijansa.
Telegramin toimitusjohtaja Pavel Durov pidätettiin Ranskassa viikonloppuna. Kuvassa Durov vuonna 2015.
Tämä on tehnyt Telegramista esimerkiksi äärioikeiston ja jihadistien suosiman viestintäkanavan. Telegramia käytettiin hiljattain esimerkiksi äärioikeiston mellakoiden organisoimiseen Britanniassa.
Toimittajaverkosto Bellingcatin tutkijan Michael Colbornen mukaan Telegramista tuli viimeistään vuonna 2018 äärioikeiston suosikki sosiaalisen median kanavista. Syynä on etenkin Telegramin löyhä moderointi verrattuna muihin somepalveluihin kuten Facebookiin, Instagramiin ja X:ään (entinen Twitter).
– Telegram on kuin räätälöity äärioikeiston propagandisteille, koska siellä on hyvin helppoa luoda kanava ja alkaa jakaa sisältöä. Se ei ole aivan villi länsi, mutta muihin sosiaalisen median palveluihin verrattuna siellä voi aika lailla sanoa mitä vain, äärioikeistoliikkeitä seuraava Colborne toteaa STT:lle.
– On edelleen vaikea joutua poistetuksi Telegramista samalla tavalla kuin Facebookista tai Instagramista. Telegramin käyttäjäehtojen rikkomiseksi täytyy käytännössä kannustaa avoimesti poliittiseen tai terroristiseen väkivaltaan.
Venäjällä Whatsappia suositumpi
Telegramia eivät kuitenkaan käytä pelkästään ääriryhmät. Se on noussut viime vuosina maailman suosituimpien viestipalvelujen joukkoon, ja sillä on jo yli 900 miljoonaa käyttäjää.
Vaikka se ei Länsi-Euroopassa ole käytetyimpien sovellusten joukossa, esimerkiksi Venäjällä ja Ukrainassa se löytyy useimpien ihmisten puhelimista. Itä-Euroopan lisäksi Telegram on suosittu valtavirran sovellus esimerkiksi Brasiliassa, jossa se löytyy yli puolesta maan älypuhelimista.
Sovellus keräsi paljon uusia käyttäjiä esimerkiksi tammikuussa 2021, kun kohu Whatsappin tietojen jakamisesta Facebookin kanssa sai miljoonat ihmiset vaihtamaan Telegramiin. Silloin siitä tuli hetkeksi maailman ladatuin älypuhelinsovellus.
Nykyään Arabiemiraateista käsin pyöritetyn Telegramin suosio Venäjällä on kasvanut entisestään Venäjän hyökättyä Ukrainaan, kun Venäjän viranomaiset ovat kieltäneet monet länsimaiset somekanavat kuten Facebookin ja Instagramin. Telegram onkin ohittanut Whatsappin Venäjän suosituimpana viestipalveluna.
Telegram on nykyään myös monien Venäjän viranomaisten ja asevoimien tärkein viestintäkanava, jonka kautta harjoitetaan niin ulkoista kuin sisäistäkin viestintää. Telegramia käyttävät myös riippumattomat venäläiset uutismediat, mutta vielä enemmän siellä on Kremlille myönteistä propagandamateriaalia.
– Telegram on nyt Venäjän disinformaatiokoneiston selkäranka, sanoi Naton strategisen viestinnän keskuksen johtaja Janis Sarts viime vuonna Wired-lehdelle.
Kreml-yhteydet puhuttaneet
Viime vuosina Telegramin suhde Venäjän viranomaisiin onkin herättänyt yhä enemmän keskustelua.
Telegramin ja Kremlin välit ovat ainakin näennäisesti olleet vuosien varrella vaikeat. Vuonna 2018 Telegram kieltäytyi antamasta viranomaisille pääsyä venäläiskäyttäjien salattuihin tietoihin ja Kreml kielsi Telegramin Venäjällä. Viranomaiset pyrkivät rajoittamaan pääsyä Telegramiin, mikä sai aikaan mielenosoituksia Venäjällä.
Yhteenotto ratkesi lopulta kesäkuussa 2020, kun Venäjä ilmoitti päässeensä sopimukseen Telegramin kanssa ja salli taas sovelluksen käytön. Viranomaisten mukaan Durov oli osoittanut "halukkuutensa taistella terrorismia ja ekstremismiä vastaan".
Vuonna 2021 presidentti Vladimir Putin kiitti Telegramia rakentavasta yhteistyöstä.
Tämä käänne sai monet epäilemään, että Telegram teki yhteistyötä Kremlin kanssa. Julkisesti yhtiö on kiistänyt tällaiset väitteet.
Epäilyksiä on herättänyt myös se, mistä Telegram saa rahoituksensa. Tiettävästi yhtiötä ovat rahoittaneet monet venäläiset oligarkit.
Voiko salaukseen luottaa?
Bellingcatin Colborne ei näe Telegramin olevan täysin Kremlin taskussa, vaan kuvailee Telegramin ja Venäjän valtion välistä suhdetta monimutkaiseksi.
Colborne itse suhtautuu Telegramiin varauksella pääasiassa siksi, ettei täysin luota viestinnän salassa pysymiseen.
– On ihan ok käyttää Telegramia, mutta en luottaisi siihen missään kovin luottamuksellisessa viestinnässä. Jos on kiinnostunut viestinnän turvallisuudesta, on parempia vaihtoehtoja kuin Telegram. Signal on paras vaihtoehto, mutta suosittelisin Whatsappiakin paljon mieluummin kuin Telegramia.
Esimerkiksi Whatsappissa ja Signalissa päästä päähän ulottuva salaus viesteissä on oletuksena, mutta Telegramissa tämä salaus on käytössä vain, jos käyttäjä aloittaa erikseen salaisen keskustelun.
Wired kertoi viime vuonna, että moni venäläinen oppositioaktivisti ei enää luottanut täysin Telegramiin ja siihen, että heidän keskustelunsa todella pysyivät yksityisinä. Useat aktivistit kertoivat epäilyttävistä tapauksista, joissa viranomaiset vaikuttivat päässeen käsiksi salattuihinkin keskusteluihin.
Telegramissa voi viestiä sekä kahdenvälisesti että julkisilla kanavilla. Telegram sallii jopa 200 000 jäsenen ryhmät, mikä on johtanut muun muassa syytöksiin siitä, että palvelu helpottaa väärän tiedon leviämistä.
Telegram on joissakin tapauksissa luovuttanut käyttäjätietoja hallituksille, kuten esimerkiksi Saksan vuoden 2022 rokotevastaisten protestien yhteydessä.