Käännytyslain kohtalo ratkeaa tänään eduskunnan äänestyksen myötä.
Laki tarvitsee taakseen viiden kuudesosan enemmistön eduskunnassa.
Huomenta Suomen haastattelussa oleva perustusvaliokunnan jäsen ja vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula ei lähde lyömään vetoa kummankaan lopputuloksen puolesta.
– Tässä ei tarvita kuin yksi omantunnon kolkutus tai junaturma raiteilla, kun sieltä tulee kansanedustajat maakunnista Helsinkiin, niin äänestyksen lopputulos voi muuttua.
Lakia itse vastustavan Kontulan mukaan hallitus ei ole selvittänyt täysimittaisesti sitä, millaisia välineitä Suomella olisi EU:n kautta käytössä, jos Venäjä alkaa työntämään tuhansia pakolaisia rajan yli maahan.
– Rajamenettely mahdollistaa esimerkiksi sellaisen käytännön, että niiden turvapaikanhakijoiden osalta, joidenka kohdalla ajatellaan, että turvapaikalle ei ehkä olisi tarvetta, asiat käsitellään rajalla.
Näin henkilöiden ei tarvitse liikkua rajalta pidemmälle.
Hänen mukaansa määrät, joita Venäjän on julkisuudessa puhuttu työntävän Suomeen ovat niin pieniä, että Suomen järjestelmä pystyisi käsittelemään kyseiset turvapaikkahakemusmäärät.
– Ne eivät edes vastaa meidän vuosittaista turvapaikkahakemusten määrää.
Perustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestmanin näkemys asiaan on eriävä.
– Venäjä pystyy hyvinkin lyhyessä ajassa työntämään rajan yli tuhansia ihmisiä, hän kertoo.
– Nämä keinot, joita niin sanottuina vaihtoehtoina on esitetty eivät ole vaihtoehtoja tälle välineellistetyn maahantulon Venäjän vihamielisen vaikuttamisoperaation estämiselle.
Uhkana vaarallisten henkilöiden tulo Suomeen
Kontula muistuttaa, että Ukrainan sodan myötä Suomeen on tullut 60 000 ukrainalaista, joiden tuloa ei häneen mukaansa olla edes huomattu.
Huomenta Suomen juonta Jesse Kamras kysyy, onko kyse samasta asiasta, jos turvapaikanhakijat ovat ukrainalaisia tai Venäjän masinoimia henkilöitä.
– Jos demokraattisen oikeusvaltioon Suomeen kohdistetaan tällainen vieraan valtion vaikuttamisoperaatio, joka aiheuttaa vakavaa vaaraa täysivaltaisuudelle ja kansalliselle turvallisuudelle, niin totta kai oikeusvaltiollakin täytyy olla oikeus puolustautua, Vestman toteaa.
Kontula muistuttaa Suomen valtiosääntöasiantuntijoiden olevan sitä mieltä, että käännytyslain tapaista lakia ei voida säätää.
– Oikeusvaltion puolustaminen niin, että romutetaan oikeusvaltio, on aivan järjetöntä.
Vestmanin mukaan väite oikeusvaltion romuttamisesta on perusteeton. Hän kuitenkin myöntää, että laki ei ole täysin yhteensopiva vakiintuneen tulkintakäytännön kanssa.
– Perustuslakivaliokunta on kuitenkin todennut myös asiantuntijalausuntoihin nojaten, että rajatusti perustuslaista voidaan poiketa Suomen suojaksi.
Jos lakia ei hyväksytä ja Suomeen pusketaan tuhansia pakolaisia, on turvallisuusuhkana Vestmanin mukaan se, että heidän joukossaan tulee vaarallisia henkilöitä.
– Siellä itse lakiesityksessäkin on tuotu esille, että näiden tulijoiden joukkoon on mahdollista soluttaa sotilaskoulutuksen saaneita henkilöitä ja erittäin radikalisoituneita ihmisiä.
Kontula ei ymmärrä näkemystä.
– Jos koko argumentaatio perustuu siihen, että sitten Venäjän rajaa ja liikkuvuutta voidaan muuten avata, niin minkä takia Venäjä soluttaisi vaarallisia henkilöitä juuri turvapaikanhakijoihin, jotka ovat tarkan syynin alla, jos samaan aikaan rajan yli sallitaan kuitenkin muuten liikenne.
Lain käyttöönotto korkean kynnyksen takana
Mikäli käännytyslaki menee läpi, vaatii sen käyttöönotto tiedon tai vahvan epäilyn siitä, että Venäjällä todella on käynnissä Suomeen kohdistuva vaikuttamisoperaatio.
– Lain toimivaltuuksien aktivoiminen pitää olla välttämätöntä tällaisen vakavan vaaran torjumiseksi Suomen täysivaltaisuudelle ja kansalliselle turvallisuudelle, Vestman kertoo
Arvion lain käyttöönotosta tekevät Suomen turvallisuusviranomaiset ja sen aktivoivat valtioneuvosto yhdessä presidentin kanssa.
– Lain käyttöönottaminen on korkean kynnyksen takana, sitä ei kevein perustein käytetä.