Näin hallituksen ajamat muutokset työperäiseen maahanmuuttoon ovat edenneet

Petteri Orpon (kok) hallituksen ajama muutos työntekijän oleskeluluvan palkkarajan muutokseen on tällä hetkellä hallintovaliokunnan käsittelyssä.

Muutama viikko sitten eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta lausui kannattavansa hallituksen esityksen tavoitteita. 

Valiokunnan oppositioedustajat kuitenkin jättivät yhteensä 4 eriävää mielipidettä.

Valiokunnan mukaan uusi palkkaraja kohdistuisi aloihin, joissa tehdään paljon osa-aikatyötä, sekä vähentäisi ensimmäisten työntekijän oleskelulupien määrää noin 120-250 hakemuksella ensi vuonna.

SDP:n työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan edustajien allekirjoittamassa esityksen eriävässä mielipiteessä todetaan, että palkkarajaa tulisi vielä tarkastella, niin että ulkomaalaisilla työntekijöillä olisi tosiasiallinen mahdollisuus elättää itsensä palkalla. 

– Palkkarajaan sisältyy myös riski, että sen määrittämästä tasosta muodostuu myös korkein taso, jolla palkkaa halutaan ulkomaalaiselle työntekijälle maksaa. Palkan määrittelyn pitää tapahtua ensisijaisesti ulkomaalaisten työntekijöiden kohdalla siten, kuin alan työehtosopimuksen palkkaryhmittelyä ja palkkaa koskevat määräykset työntekijän osaamisen, kokemuksen ja kokoaikaisen työn osalta määräävät.

SDP:n edustajat pyytävät hallintovaliokuntaa erityisesti pohtimaan, pitäisikö palkan riittävyyttä tarkastella kuukausittaisen tarkastelun sijaan keskimääräisenä tulona luvan voimassaoloaikaan suhteutettuna.

Sekä SDP:n että vasemmistoliiton jäsenen Aino-Kaisa Pekosen eriävissä mielipiteissä myös kyseenalaistetaan se, millaisia yhtenäisvaikutuksia tällä sekä kolmen kuukauden työttömyyssäännöllä tulee olemaan.

– Lisäksi tulisi selventää tämän lakiesityksen yhteisvaikutuksia suunnitteilla olevaan esitykseen kolmen kuukauden työttömyyssäännöstä, ja varmistaa, ettei väliaikainen työttömyys ole este jatkoluvan saamiselle, jos hakija on jo työllistynyt uudestaan, SDP:n eriävässä lausunnossa todetaan.

Keskustan valiokunnan jäsen Tuomas Kettunen ei taas hyväksy kaavamaista 1600 euron tulorajaa. 

– Se ei ota huomioon työn luonteen toimialakohtaisia vaihteluja. Pidän perustellumpana, jos tuloraja asetettaisiin vastaamaan alakohtaisen työehtosopimuksen vähimmäispalkkaa tai vasta toissijaisesti, jos työehtosopimusta ei ole, vähintään 1 600 euroa kuukaudessa.

Vihreiden Fatim Diarran ja vasemmistoliiton Anna-Kaisa Pekosen eriävissä mielipiteissä todetaan, että hallituksen esityksessä ei huomioida tarpeeksi sen vaikutuksia lapsen oikeuksiin ja asemaan.

Kolmen kuukauden työttömyyssääntö

Hallituksen esityksen mukaan ulkomaalaisen työntekijän on poistuttava Suomesta, kun työsuhde loppuu eikä hän ole kolmen kuukauden aikana saanut uutta työsuhdetta.

Esitystä ei ole vielä annettu eduskunnan käsittelyyn. Hankeikkunan mukaan lain olisi määrä tulla voimaan tämän vuoden lopussa.

Hallituksen esityksen mukaan työttömyysjakso voisi olla myös kuusi kuukautta, mikäli tietyt ehdot täyttyvät. Näitä ehtoja on esimerkiksi, jos on ollut yli 2 vuotta Suomessa työperusteisella oleskeluluvalla ja esimerkiksi jos kuuluu jonkun yrityksen ylimpään tai keskijohtoon.

Esityksessä ehdotetaan myös muutosta siihen, että Suomessa oleva työntekijä voisi hakea myös töihin niin sanotuille työvoimapula-aloille ilman uutta oleskelulupaa. 

Myös kansalaisuuslakiin muutoksia

Samaan aikaan hallitus on muuttamassa lakia Suomen kansalaisuuden saamisesta. 

Kansallisuuden saamisen asumisaikaa on jo lakimuutoksella pidennetty. Seuraavissa kansaisuuslakia koskevissa lakimuutospaketeissa halutaan muun muassa ottaa käyttöön kansalaisuuskoe sekä tiukentaa toimeentuloedellytyksiä.

Lue myös: Matthew, 32, olisi voinut saada Suomen kansalaisuuden kahden kuukauden päästä – lakimuutos romutti haaveen

Näin Suomen kansalaisuuden saaminen tiukentuu

Maria-Anca haki Suomen kansalaisuutta heti hallituksen suunnitelmien tultua julki

Hallitus haluaa kiristää Suomen kansalaisuuden saamista – näin muualla Euroopassa saa kansalaisuuden