Sekä kitka- että nastarenkailla ovat omat vankkumattomat kannattajansa, ja keskustelu rengastyyppien paremmuudesta ottaa kierroksia aina renkaanvaihtokauden kynnyksellä. Mutta miten renkaat vaikuttavat liikenneturvallisuuteen isossa kuvassa?
Väyläviraston tuoreessa tutkimuksessa on pureuduttu eri talvirengastyyppien liikenneturvallisuusvaikutuksiin. Virasto on tarkastellut vuosina 1990–2022 tehtyjä talvirengastestejä sekä kuolemaan johtaneita talvikelien onnettomuuksia vuosilta 1997–2020.
Tutkimuksessa havaittiin, että kitkarenkailla ajettujen onnettomuuksien määrä on vähentynyt selvästi verrattuna nastarenkailla ajettuihin onnettomuuksiin, vaikka kitkojen osuus on kasvanut tuntuvasti. Syyt ovat viraston mukaan henkilöautojen turvatekniikan kehityksessä sekä kitkoilla ajavissa kuljettajissa, jotka ovat keskimäärin nastarengaskuskeja kokeneempia. Myös haastavien talvikelien väheneminen näkyy tuloksissa.
Tutkimuksen ydinviesti on, että kitkarenkaat ovat ajonvakautusjärjestelmällä varustetuissa nykyaikaisissa autoissa aiempaa turvallisemmat. Tästä ei kuitenkaan voi vetää johtopäätöstä, että kitkarenkaat olisivat yleisesti ottaen nastarenkaita turvallisempi tai parempi vaihtoehto.
Lue myös: Asiantuntijat lyttäävät Helsingin nastarengaskiellon – kaupunki vastaa kritiikkiin: "Laajin tutkimuksemme kieltämättä on 10 vuoden takaa, mutta..."
Kitkarenkaiden määrä voisi kaksinkertaistua
Nastarenkaiden parempi jääpito ei ole myytti, vaan fakta. Huolimatta kitkarenkaissakin tapahtuneesta kehityksestä, ovat erot jääpidossa pysyneet samana 1990-luvun alusta. Tutkimuksen mukaan ero jääpidossa on jään rakenteesta riippuen 10–40 prosenttia nastarenkaan hyväksi.
Nastarenkaiden miinuspuolena on se, että ne kuluttavat asfalttia ja tiemerkintöjä sekä heikentävät ilmanlaatua voimakkaammin kuin kitkarenkaat.
Nastarenkaista on kuitenkin hyötyä myös kitkakuljettajille, sillä ne karhentavat jäätä ja tekevät kitkoillakin ajamisesta turvallisempaa. Tutkimuksessa havaittiinkin, että kitkarenkaiden määrän lisääntymisellä 50–75 prosenttiin voisi olla negatiivisia vaikutuksia liikenneturvallisuudelle.
Tutkimuksessa tarkasteltiin ainoastaan nastarenkailla varustettujen henkilöautojen karhennusvaikutusta, eikä raskaan liikenteen vaikutusta selvitetty.
Ajoneuvojen turvallisuustekniikan kehityksestä johtuen kitkarenkaiden määrän voisi kuitenkin kaksinkertaistaa nykyisestä noin 14 prosentin tasosta ilman merkittävää pudotusta karhennusvaikutuksessa ja liikenneturvallisuudessa.
Väyläviraston mukaan kitkarenkaita voisivatkin nykyistä useamminkin valita erityisesti ne kuljettajat, joilla on paljon ajokokemusta erityisesti talvikeleillä, uudehko ajonvakautusjärjestelmällä varustettu ajoneuvo ja joilla ei ole ehdotonta tarvetta liikkua kaikkein haastavimmissa keleissä.
Viime syksynä uutisoitiin, kuinka nastarenkailla ajavat kuljettajat aiheuttivat vuosina 2011–2020 peräti 94 prosenttia kaikista talvikauden kuolonkolareista, vaikka nastarenkaiden osuus ei ollut läheskään yhtä suuri.
Lue myös: Ovatko kitkoilla ajavat parempia kuljettajia? Nastarengaskuskit aiheuttivat 94 prosenttia talvikelien kuolonkolareista
Lähde: Väylävirasto