Hinkuyskä leviää Suomessa tällä hetkellä rajusti. Taudin tyypillinen oire on kova yskä, joka voi olla etenkin vauvoille hengenvaarallinen.
Euroopassa viime vuoden ja alkuvuoden aikana ihmisiä laajalti sairastuttanut hinkuyskä näyttää leviävän nopeasti nyt myös Suomessa.
Tämän vuoden aikana Suomessa on löydetty 714 laboratoriovarmennettua hinkuyskätapausta. Tapaukset ovat THL:n mukaan vain jäävuoren huippu.
Viime vuonna tapauksia todettiin kaikkiaan 130.
Hinkuyskä ei ole aikuisille vaarallinen tauti, mutta erityisesti alle kolmen kuukauden ikäisille vauvoille se voi olla kohtalokas.
Lue myös: Hinkuyskä leviää nyt rajusti Suomessa – näillä alueilla eniten tartuntoja
Hinkuyskän oireet
Hinkuyskän aiheuttaa Bordetella pertussis -bakteeri. THL:n mukaan hinkuyskä tarttuu tautia sairastavasta ihmisestä pisaratartuntana.
Hinkuyskä muistuttaa alussa tavallista flunssaa. Oireet alkavat 1–3 viikon kuluttua tartunnasta.
Sairastuneella voi olla lievää yskää ja nuhaa sekä vähän kuumetta ja kurkkukipua. Aikuisilla kurkkukipu voi Duodecimin mukaan olla alkuvaiheessa poikkeuksellinen.
Aikuisilla tautiin ei yleensä liity sen vakavampia oireita, vaan taudinkuva rajoittuu yleensä pitkittyneeseen, puuskittaiseen yskään.
Lue myös: Euroopassa hinkuyskäepidemia, Suomessakin tautiryppäitä – yksi asia tulee muistaa: "Vastoin yleistä käsitystä..."
Lapsilla sisäänhengitys voi yskänpuuskien yhteydessä vaikeutua ja välillä katketa, jolloin saattaa kuulua hinkuyskälle tyypillinen hinkuva ääni. Hapenpuute voi saada ihon sinertymään.
Lapsilla yskänpuuskat voivat myös päättyä limaoksennukseen. Puuskien välillä potilas voi olla hyväkuntoinen ja vähäoireinen.
Myös pikkuvauvoilla hinkuyskä voi taudin alkuvaiheessa muistuttaa tavallista flunssaa. Yskä voi olla puuskittaista ja siihen voi liittyä hengitysvaikeutta, mutta se saattaa myös puuttua kokonaan.
Terveyskirjaston mukaan yskänkohtauksia voi olla useita kymmeniäkin päivässä.
Aikuisilla hinkuyskä voi vaikeuttaa nukkumista tai aiheuttaa komplikaatioita, kuten keuhkokuumetta, virtsankarkailua tai kylkiluiden murtumia.
Jälkitautien ja komplikaatioiden riski kasvaa iän myötä. Esimerkiksi 65 vuotta täyttäneillä on havaittu korkeampi riski joutua sairaalaan kuin 45–64-vuotiailla aikuisilla.
Milloin hoitoon?
Hoitoon tulee hakeutua erityisesti silloin, jos alle puolen vuoden ikäisellä lapsella esiintyy voimakkaita yskäkohtauksia tai toistuvia hengityspysähdyksiä. Joskus kohtaukset ovat alkuvaiheessa niin lieviä, että hinkuyskä jää huomaamatta.
Pienet imeväiset ja rokottamattomat lapset, jotka saavat voimakkaita yskänpuuskia, tulisi toimittaa aina sairaalahoitoon, kertoo Duodecim. Potilaat tarvitsevat tarkkaa valvontaa hengitysvaikeuksien, oksentelun ja kouristusriskin takia.
Muutenkin jos yskä kestää epätyypillisen pitkään, sen syy on selvitettävä lääkärin vastaanotolla.
Hinkuyskä todetaan nenänielun eritteestä, ja sitä hoidetaan alkuvaiheessa antibiooteilla. Teho on sitä parempi, mitä nopeammin hoito päästään aloittamaan.
Yli kaksi viikkoa kestäneeseen tautiin antibiootista ei THL:n mukaan ole apua, mutta oireiden tulisi hävitä vähitellen useiden viikkojen kuluessa.
Yskänlääkkeistä ei ole hyötyä hinkuyskän hoidossa.
Rokotus on tärkeä
Jäykkäkouristus-kurkkumätä-hinkuyskä-rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan.
Ensimmäinen annos annetaan kolmen kuukauden iässä. Aikuiset saavat tehosteannokset armeijassa. Lisäksi kaikki 25-vuotiaat rokotetaan.
Riskiryhmiin kuuluvat, kuten keuhkoahtaumatautipotilaat, astmaatikot ja iäkkäät ihmiset, voivat tehostaa suojaa omakustanteisesti.
Omakustanteinen yhdistelmärokote on erityisen tarpeellinen, jos lähipiirissä on pieniä vauvoja tai työssään on tekemisissä alle yksivuotiaiden kanssa.
Myös raskauden viimeisellä kolmanneksella olevien odottavien äitien kannattaa suojata itsensä rokotteella, jos rokotusohjelman tehosterokotteen saannista on kulunut viisi vuotta. Näin äidin rokote suojaa vastasyntynyttä siihen saakka, kunnes tämä rokotetaan kolmekuukautisena.
Rokotetta suositellaan myös niille matkailijoille, jotka menevät Eurooppaan alueelle, jossa tautimäärät ovat olleet nousussa.
Lähteet: THL, Pihlajalinna, Terveyskirjasto, Duodecim ja rokote.fi.