Hinkuyskä ei ole laantunut Suomessa – tapausmäärät isossa kasvussa

Tänä vuonna on varmistettu yli 800 hinkuyskätapausta. Viime vuonna hinkuyskätapauksia kirjattiin vain 130.

THL:n ylilääkärin Leif Lakoman mukaan hinkuyskä esiintyy sykleissä.

– Hinkuyskään kuuluu se, että siinä tulee tämmöisiä huippuvuosia, Lakoma sanoo STT:lle.

Hinkuyskä voi olla hengenvaarallinen vauvoille, joille yskänpuuskat voivat aiheuttaa esimerkiksi hengityskatkoksia. Lakoman mukaan tauti ei ole vaarallinen vanhemmille lapsille tai aikuisille.

Lue myös: Hinkuyskä leviää, uskaltaako huvipuistoon lähteä? Ylilääkäri antaa vinkit kesäpöpöjen välttelyyn

Pitkittynyt yskä tyypillinen

Hus-yhtymän lasten infektiolääkärin Tea Niemisen mukaan vanhemmilla lapsilla ja aikuisilla hinkuyskä on tyypillisesti oireiltaan pitkittynyttä yskää.

–  Se on tietysti kiusallinen, mutta ei vaarallinen, Nieminen sanoo STT:lle.

Hus-yhtymä vastaa erikoissairaanhoidosta Uudellamaalla.

Lakoman mukaan hinkuyskän rokotuskattavuus on Suomessa hyvä. Kansallisen rokotusohjelman mukaisesti lapset saavat hinkuyskärokotteen kolmen, viiden sekä 12 kuukauden ikäisinä. Lisäksi neljän, 14:n, ja lopulta 25 vuoden iässä annetaan tehosterokotteet.

– Neuvolassa ja kouluissa annettavat rokotukset sujuvat yleensä hyvin rutiinisti, mutta se 25 vuoden iässä otettava tehoste voi helposti jäädä ottamatta, Lakoma sanoo.

Tehosterokotteen voi saada myös Puolustusvoimissa varusmiespalveluksessa. Lakoma muistuttaa, että jokaisen tulisi kuitenkin käydä ottamassa 25-vuotiaana otettava tehosterokote, jos edellisestä rokotteesta on kulunut yli kaksi vuotta aikaa.

Lue myös: Näin tunnistat rajusti leviävän hinkuyskän – tässä tapauksessa hoitoon on päästävä heti

Hinkuyskä leviää nyt rajusti Suomessa – näillä alueilla eniten tartuntoja

Nyt sairastavat 10-14-vuotiaat

Suurin osa tämän hetken hinkuyskätapauksista on esiintynyt Lakoman mukaan 10–14-vuotiailla lapsilla, joilla 4-vuotiaana saadun tehosterokotteen vaikutus on jo hiipunut mutta jotka eivät ole vielä saaneet 14-vuotiaille annettavaa tehosterokotetta.

Koska vanhemmille lapsille tauti ei ole vaarallinen, tapausmäärien kasvu ei Tea Niemisen juurikaan näy sairaalassa.

– Emme näe vanhempia lapsia klinikalla, koska he eivät ole sairaalahoidon tarpeessa, Nieminen sanoo.

Lakoman mukaan koko hinkuyskän hallinnan kulmakivi on siinä, että taudin leviäminen alle puolivuotiaisiin lapsiin ja loppuraskaudessa oleviin naisiin pyritään estämään. 

Hinkuyskä on kuitenkin vaikea erottaa muista infektioista. Monessa kielessä hinkuyskää kutsutaan 100 päivän yskäksi.

– Tyypillinen oire on useita viikkoja tai muutaman kuukauden kestävä yskä, joka muuttuu puuskittaiseksi. Pienillä lapsilla se voi olla tikahduttavaa. Sisäänhengitys vaikeutuu, jolloin tulee hinkuva ääni yskänpuuskan loppuvaiheessa, Lakoma kuvaa.

Bakteeritauti, jota hoidteaan antibiooteilla

Hinkuyskä on bakteeritauti, ja sitä hoidetaan antibiootilla. Hyöty antibioottihoidosta on kuitenkin Lakoman mukaan saatavissa vain taudin alkuvaiheessa.

Hinkuyskälle altistuneita pieniä lapsia ja raskauden loppuvaiheessa olevia naisia hoidetaan estolääkityksellä. 

Vakavia sairastumisia pyritään estämään tartunnanjäljityksellä, jotta taudille mahdollisesti altistuneet pienet lapset ja raskaana olevat naiset voidaan paikantaa.

–  aikka meillä ei vakavia sairastumisia onneksi oikeastaan olekaan, niin suuri tapausmäärä kuormittaa hyvinvointialueiden tartunnanjäljitystä, Lakoma sanoo.

Lue myös: Euroopassa hinkuyskäepidemia, Suomessakin tautiryppäitä – yksi asia tulee muistaa: "Vastoin yleistä käsitystä..."

Suomi tulee jälkijunassa

Niemisen mukaan kaikki hengitystieinfektiot vähenivät merkittävästi koronavuosien myötä.

– Juuri ennen koronaa vuonna 2019 oli pitkästä aikaa hinkuyskän tartuntamäärissä reippain vuosi. Silloin oli yli 550 tapausta, Nieminen sanoo.

Vuosina 2021 ja 2022 Suomessa oli sen sijaan vain 33 ja 35 laboratoriovarmennettua hinkuyskätapausta.

– Meillä Suomessa ei niitä hirveästi ollut myöskään vuonna 2023, mutta muualla Euroopassa tapaukset alkoivat lisääntyä. Syksyllä monessa maassa raportoitiin paljon hinkuyskää, Nieminen kertoo.

Niemisen mukaan useiden hengitystieinfektioiden kohdalla nähtiin, että koronavuosien jälkeen poissa pysyneet taudit tulivat takaisin entistä kovempina.

– Koska ihmiset eivät ole pitkään aikaan sairastaneet tautia, niin immuniteetti sitä kohtaan on vähentynyt, Nieminen kuvaa.

Suomessa tapausmäärien lisääntyminen alkoi vasta huhtikuussa. Suurin osa tämän vuoden tapauksista on kuitenkin tullut touko–heinäkuun aikana.

– Epidemioita on ollut etenkin Etelä-Suomessa ja Varsinais-Suomessa, ja ne ovat lähinnä olleet koululaisilla, Nieminen sanoo.

Lue myös: Oireet voivat olla pelottaviakin – tällainen on Suomessa nyt lisääntyvä hinkuyskä

Pääsi leviämään urheilutapahtumissa

Hinkuyskää todettiin Niemisen mukaan ensin etenkin kouluissa ja harrastustoiminnassa, joihin tauti pääsi leviämään esimerkiksi urheilutapahtumien ja Euroopan-kisamatkojen yhteydessä.

–  Sairaalassa pelkäämme, että tauti leviäisi imeväisikäisiin eli ihan vastasyntyneiden vauvojen keskuuteen. Erityisesti alle kolme kuukautta vanhat lapset, joilla ei ole vielä edes rokotesuojaa, voivat saada vakavia oireita, Nieminen kertoo.

Tartunnan saaneita vauvoja seurataan sairaalahoidossa monitorissa, ja vauvojen elintoiminnoista huolehditaan. Esimerkiksi yskänpuuskien aikana vauvoille annetaan lisähappea.

Jos perheen vanhemmalla lapsella todetaan hinkuyskä, pitää vauvalla aloittaa taudin estolääkitys.

Lue myös: Pikkulasten rokotuskattavuus Suomessa yhä hyvä – rokottamattomuus on hyvin harvinaista