Viisaudenhampaan poistoon ei pidä mennä ennen kuin suusta on otettu röntgenkuva. Itse toimenpiteessä ei tarvitse pelätä kipua, sillä se tehdään paikallispuudutuksessa.
Ennen viisaudenhampaan poistoa pitää aina ottaa leuoista röntgenkuva. Se on ainoa keino nähdä hammasta ympäröivä anatomia ja määrittää hampaan poiston vaikeusaste.
– Viisaudenhampaiden juurten muoto ja lukumäärä on hyvin vaihteleva. Yläleuassa pitää tietää myös hampaan juurten suhde poskionteloon. Alaleuassa taas äärimmäisen tärkeä rakenne on alaleuan hermokanava, joka kulkee viisaudenhampaan juuren kärjen tienoilla, joskus jopa juuren lävitse, dosentti, suukirurgian erikoishammaslääkäri ja viisaudenhampaan Käypä hoito -suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja Irja Ventä sanoo.
Röntgenkuvan perusteella potilas ohjataan oikeaan hoitopaikkaan: hammaslääkärille, erikoishammaslääkärille tai joskus harvoin jopa sairaalahoitoon.
– Jos viisaudenhammas on puhjennut kokonaan, sen voi useimmiten poistaa pihdeillä. Helpoimmillaan puhjenneen yläviisaudenhampaan poistaa alle minuutissa. Vaikeampaan poistoon voi mennä kokonainen tunti. Joskus tarvitaan myös leikkausta.
Jos viisaudenhampaat ovat puhkeamattomat tai puhjenneet vain osittain, ne poistetaan aina leikkaamalla.
– Kallellaan oleva tai poikittain makaava hammas pitää paloitella poralla osiin, jotta se mahtuu aukosta ulos. Toisin kuin esimerkiksi Saksassa aikaisemmin, Suomessa ei käytetä talttaa tai vasaraa hampaiden halkaisuun.
Sattuuko se?
Suomessa lähes kaikki viisaudenhampaat poistetaan paikallispuudutuksessa.
– Silloin ei satu. Vain puudutteen ruiskuttaminen pistää hiukan, Ventä sanoo.
Yleensä viisaudenhampaat poistetaan yksi kerrallaan. Kirurgin vastaanotolla saman posken ylä- ja alaviisaudenhampaat tosin poistetaan usein yhtä aikaa.
– Jos niin potilaan kanssa sovitaan, voidaan poistaa kaikki neljäkin samalla kertaa.
Joskus poiston aikana ilmenee jotakin niin odottamatonta, että toimenpide joudutaan keskeyttämään.
– Esimerkiksi koukkupäinen juurenkärki voi katketa niin, ettei sitä saada pois. Silloin haava suljetaan, määrätään tarvittavat reseptit – ehkä antibiootti ja kipulääke – ja tehdään lähete erikoishammaslääkärille. Jatkotoimenpiteillä ei useinkaan ole kiire, vaan uusi toimenpide voidaan tehdä parinkin viikon päästä, Ventä kertoo.
Oireetonkin suun tulehdus voi olla vaarallinen
Hammaslääkäri Karri Åberg puhui hammaslääkäripelosta ja suun terveyden vaikutuksesta yleisterveyteen Hyvää Elämää -ohjelmassa huhtikuussa 2017. Lue, miksi hammaslääkäriä ei ole syytä pelätä ja miten oireetonkin suun tulehdus voi johtaa vaarallisiin seurauksiin.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.