Suomen uusi puolustuselonteko julkistetaan vihdoin tänään, kun sitä käsitellään valtioneuvoston yleisistunnossa ja annetaan sen jälkeen eduskunnalle. Selonteon tarkoituksena on varmistaa, että Suomen puolustuskyky vastaa muutoksiin maan toimintaympäristössä. Selonteon linjaukset ja toimet ulottuvat tämän vuosikymmenen loppuun.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) ja Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen esittelevät selontekoa tiedotustilaisuudessa iltapäivällä.
Puolustusselonteko seuraa ja on kytköksissä viime vuoden lokakuussa julkistettuun ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon. Tuon selonteon käsittely viivästyi eduskunnassa pahasti koronapandemian aiheuttaminen kiireiden takia. Siksi myös puolustusselonteon antaminen eduskunnalle lykkääntyi viime keväästä tähän syksyyn.
Nyt julkaistava dokumentti on järjestyksessä vasta toinen puolustusselonteko, edellinen julkaistiin vuonna 2017. Aiemmin hallitus antoi eduskunnalle turvallisuus- ja puolustuspoliittisia selontekoja, mutta pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana siirryttiin antamaan kaksi erillistä selontekoa, ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko sekä puolustusselonteko.
Puolustusvoimien henkilöstötarpeet?
Puolustusselontekoa voi luonnehtia päätelmien tekemiseksi siitä, mitä ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon poliittiset linjaukset ja tilannearviot tarkoittavat Suomen puolustuksen kannalta
STT:n haastattelemat asiantuntijat arvioivat jo viime keväänä, että perinteisen sodankäynnin kykyjen sijaan uudessa selonteossa saattavat nousta keskiöön tietoverkkohyökkäykset ja niihin vastaaminen sekä erilaiset hybridi- ja informaatiovaikuttamisen muodostamat uhat.
Samanlaisia äänenpainoja on kuultu myös päättäjien puheissa. Esimerkiksi puolustusministeri Kaikkonen on todennut Suomen tarvitsevan aktiivista kyberpuolustuskykyä. Joissain asiantuntija-arvioissa on myös valitettu sitä, että suomalaisen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen tähtäävät toimenpiteet sekä toimivaltuudet ovat hajallaan eri viranomaisilla ja yrityksillä.
Selonteosta löytynee myös linjauksia muun muassa kansainvälisestä puolustusyhteistyöstä sekä mahdollisesti Puolustusvoimien henkilöstötarpeista. Puolustusministeri Kaikkonen arvioi viime vuoden lopulla Puolustusvoimien tarvitsevan tällä vuosikymmenellä noin 500 uutta tehtävää.