Paikallispuolustusta uudistetaan ja hybridivaikuttamisen lisääntymiseen varaudutaan. Puolustusministeri Kaikkosen mukaan kyberpuolustusta on vahvistettava ja sille on varmistettava riittävät työkalut.
Suomen uusi puolustusselonteko on hyväksytty valtioneuvoston istunnossa. Selontekoa esitellyt puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) nosti esiin muun muassa tarpeen huolehtia kyberpuolustuksen kehittämisestä sekä Puolustusvoimien henkilöstöresurssien riittävyydestä.
Selonteossa nostetaan esiin myös arktisten alueiden lisääntynyt strateginen merkitys, Pohjois-Euroopan puolustuksen hahmottaminen kokonaisuutena sekä lisääntyneen suurvaltakilpailun heijastuminen Suomeen.
– Itämeri, arktiset alueet ja Pohjois-Atlantin meriyhteydet linkittyvät toisiinsa. Kansainvälisen tilanteen kiristyminen yhdellä alueella voi johtaa nopeasti sotilaallisen toiminnan lisääntymiseen myös muilla alueilla, Kaikkonen selvitti.
Hänen mukaansa Suomen puolustuksen toimintaympäristö säilyy jännitteisenä ja vaikeasti ennustettavana selontekokauden eli noin vuosikymmenen tästä eteenpäin.
– Toimintaympäristön asettamat haasteet puolustukselle eivät ainakaan vähene, Kaikkonen totesi.
Hänen mukaansa puolustusselonteon linjauksilla ja niiden toimeenpanolla varmistetaan, että Suomen puolustusvalmius ja torjuntakyky vastaavat muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksia.
Uusina ulottuvuuksina Suomen toimintaympäristössä korostuvat perinteisten maa-, meri- ja ilmaulottuvuuden lisäksi myös kyber- ja informaatiotoimintaympäristöt sekä avaruus.
– Kyberpuolustustamme on vahvistettava ja sille on varmistettava toimintaympäristömme edellyttämät työkalut, Kaikkonen sanoi.
"Nykyinen henkilöstömäärä ei riitä"
Puolustusministerin mukaan puolustuksen kehittämistä ohjaavat lähivuosina kolme keskeistä kokonaisuutta: vahva oma puolustus, paremmaksi kehitettävä kyky vastata laaja-alaiseen (hybridi)vaikuttamiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa sekä kansainvälisen puolustusyhteistyön jatkaminen.
Kaikkosen mukaan edellä mainittujen toteuttaminen ei onnistu ilman riittäviä resursseja, ja hän totesikin olevansa huolissaan Puolustusvoimien henkilöstön mitoituksesta ja jaksamisesta.
– Nykyinen henkilöstömäärä ei pidemmällä tähtäimellä yksinkertaisesti riitä, ministeri totesi.
Selonteon linjauksen mukaan Puolustusvoimien henkilöstön määrää kasvatetaan asteittain 500 henkilötyövuodella 2020-luvun loppuun mennessä.
Puolustusselonteko uudistaa myös Puolustusvoimien joukkorakennetta. Sodan ajan joukkojen vahvuus pysyy ennallaan, mutta ne jaetaan jatkossa operatiivisiin joukkoihin ja paikallisjoukkoihin. Paikallisjoukkojen määrää lisätään vuodesta 2025 alkaen muuttamalla pääosa alueellisista joukoista paikallisjoukoiksi.
Muutoksen myötä paikallisjoukkojen tehtäväkenttä laajenee ja vaatimustaso nousee. Viranomaisyhteistyön merkitys ja reserviläisten rooli myös korostuvat paikallistasolla.
Uuden puolustusselonteon antaminen eduskunnalle lykkääntyi viime keväästä tähän syksyyn koronapandemian takia. Nyt julkaistu selonteko on järjestyksessä vasta toinen, edellinen julkaistiin vuonna 2017.
Aiemmin hallitus antoi eduskunnalle turvallisuus- ja puolustuspoliittisia selontekoja, mutta pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana siirryttiin antamaan kaksi erillistä selontekoa, ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko sekä puolustusselonteko.
2:10
Katso myös: Suomi on hankkimassa korkealle ulottuvia ilmatorjuntaohjuksia, joiden on tarkoitus olla puolustusvoimien käytössä tämän vuosikymmenen loppupuolella.