Liikenne- ja viestintäministeriö alkaa valmistella kesän alussa lakiesitystä, jossa nuorten tilanteisiin on pyritty samastumaan.
Liikenneministeri Timo Harakka (sd.) kehittäisi ajokoulutusta muun muassa nuorten kuljettajien tilanteisiin psykologisesti paneutumalla, kun ajokorttilakia ollaan jälleen uudistamassa.
– Tässä yhteydessä se mitä Liikenneturva on tuonut esille – erilaisia rajoituksia – niin ne eivät toki välttämättä ole niitä, mitä tässä lakihankkeessa tuodaan esiin. Liikenneturvalla on totta kai oma tulokulmansa näihin asioihin, joka on erittäin perusteltu, Harakka toteaa STT:lle.
Liikenneturva on aiemmin tuonut esille vaihtoehtoja liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Esimerkiksi vasta ajokortin saaneiden nuorten kuljettajien seurana autossa olisi aikuinen, ja ajamista voitaisiin rajoittaa öiseen aikaan. Ikäperusteinen poikkeuslupa voitaisiin evätä, jos 17-vuotiaalla nuorella on aiempi ajokielto.
Muutoshanketta valmistellaan parhaillaan Liikenne- ja viestintäministeriön alaisessa asiantuntijaryhmässä. Liikenneturvallisuusstrategian asiantuntijatapaamisen otsikkona maaliskuun lopussa oli Nuoret kuljettajat ja inhimilliset tekijät.
Tarve uudistaa kesällä 2018 voimaan tullutta ajokorttilakia nousi liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Lainmuutokset on tarkoitus saada voimaan ensi vuonna.
– Aiheesta on tekeillä laaja tutkimus ja kesän alussa alamme valmistella hallituksen esitystä, ministeri Harakka sanoo.
Turvallisuusviesti kunnolla perille
Harakan mainitsemassa asiantuntijaryhmässä etsitään tasapainoa liikenneturvallisuuden ja nuorten kulkemistarpeiden välillä, kun uutta ajokoulutusta suunnitellaan.
– Siihen kuuluisi ajotaitoja ja nuoren elämään samastumista, jotta saadaan se turvallisuusviesti kunnolla perille. Tällainen tasapaino siinä tulisi löytyä, Harakka sanoo.
Poliisin mukaan nuoret kuljettajat ovat yliedustettuina onnettomuustilastoissa. Lähes joka kolmas tieliikenteessä loukkaantunut on 15–24-vuotias, kun nuoria on väestöstä vain noin 12 prosenttia.
Lue myös: Nuorten liikenneturvallisuus on Suomessa alle EU:n keskitason, mutta poliisin mukaan silti parempi kuin koskaan: "Syyllistämisen sijaan annettava valmiuksia"
Liikenneturvan kyselyssä viime vuoden lopussa 77 prosenttia suomalaisista oli huolissaan nuorten liikenneturvallisuudesta. Ministeri Harakka on tietoinen siitä, että ihmisillä on nuoriin autonkuljettajiin liittyviä huolia ja myös ennakkoasenteita.
– Totta kai kaikilla elämänalueilla nuorissa on myös riskikäyttäytyjiä. Se pätee liikenteessä ja muissakin toiminnoissa, koska elämänkokemus ja tietyt vastoinkäymiset eivät ole vielä opettaneet sitä syvintä varovaisuutta ja ehkä huolellisuutta. Joka tapauksessa lähtökohtanamme ei ole, että se olisi yhteiskunnallinen vaaratekijä, jos nuorella on ajokortti.
Lääkärintarkastus kortin edellytykseksi?
Ministeriön asiantuntijaryhmään kuuluva Oulun yliopistollisen sairaalan neuropsykologi Sari Kukkamaa on mukana myös Psykologiliiton liikennepsykologian työryhmässä. Hänellä on tietoa nuorten kuljettajien osalta onnettomuudentutkinnan puolelta. Lisäksi hän tekee työssään ajokyvyn arviointeja.
Kukkamaa painottaa riittävää tunnetaitojen ja riskinhallinnan opetusta ajokoulutuksessa ja pakollisen lääkärintarkastuksen merkitystä ajokortin myöntämisessä. Nykyisessä, vuonna 2018 voimaan tulleessa ajokorttilaissa pakollista lääkärintarkastusta ei hänen mukaansa ole. Lisäksi opetustuntien määrä on vähentynyt entisestä.
– Nythän se on hakijoiden ja ikäpoikkeusluvan kohdalla myös vanhempien omantunnon kysymys, ilmoitetaanko sairauksista. En tiedä kuinka hyvin se toimii. Minulla on sellainen tuntuma, että näillä riskikuljettajilla on kuitenkin jonkin verran sairauksia, kuten käytöshäiriöitä ja ADHD:tä (tarkkaavaisuushäiriö), Kukkamaa kertoo.
Poikkeusluville kohtuullinen harkinta
Nykytilanteessa valtaosa poikkeusluvalla ajo-oikeutta hakevista 17-vuotiaista myös saa luvan. Traficomin mukaan aikavälillä 1.7.2018–31.3.2021 kielteisen päätöksen sai 1 812 hakijaa, mikä on hieman yli viisi prosenttia käsitellyistä hakemuksista. Yhteensä hakijoina on ollut siis yli 36 000 alaikäistä.
Poikkeusluvan myöntämisen tulisi perustua aina erityiseen syyhyn, joka täytyy osoittaa esimerkiksi oppilaitoksen tai työnantajan todistuksella.
Kukkamaan mielestä ajokortin myöntämistä tulisi todella tarkkaan harkita, jos nuorella ajokokelaalla on jo varhaisemmilta vuosilta liikennerikkomuksia tai vaikkapa toistuvaa väkivaltaista käytöstä.
Samalla linjalla on poliisin liikennevalvonnasta vastaava poliisiylitarkastaja Hannu Kautto Poliisihallituksesta.
– Jossain määrin olen inhimillisen ajattelun ystävä, että virheestä ei voi rangaista kohtuuttomasti. Mutta jos 16-vuotiaana on kevytmoottoripyörällä ajanut törkeän liikenteen vaarantamisen ja menettänyt korttinsa, niin tuleeko tällöin saada 17-vuotiaana ajokortti? Ei välttämättä, Kautto vastaa omaan kysymykseensä siitä, mikä olisi kohtuullista.
Tuntuu tältä, mutta päätän toimia näin
Kukkamaan mukaan nuoren – eli 17–24-vuotiaan – kuljettajan aivot käyvät vielä läpi muutosprosessia, jossa vanhoja kytköksiä katoaa ja uusia syntyy. Aivojen etuotsalohkojen kehittyminen jatkuu noin 25-vuotiaaksi asti.
Kukkamaa kertoo, että etuotsalohkojen rooli ihmisen käyttäytymisessä on esimerkiksi koota informaatiota ja päättää sen perusteella, miten pitäisi toimia. Alueelle kuuluu esimerkiksi ongelmanratkaisu.
Lue myös: Luvut paljastavat korona-ajan erikoisen ilmiön: Ajokortitta ajaminen on yleistynyt suuresti
Samoja aivoalueita voi Kukkamaan mukaan syyttää siitä, että vaarojen ja pelottavien asioiden havainnointi on nuorilla heikompaa kuin aikuisilla. Kokeillaan rajoja ja uskalletaan ottaa riskejä.
– Kun otsalohkot eivät ole valmiit, toimitaan enemmän tunteen vallassa, Kukkamaa kuvailee.
Hän muistuttaa, ettei riskinotosta koidu välttämättä seuraamuksia. Ylinopeuttakin voi ajaa monta kertaa, mistä nuorelle voi tulla onnistumisen ja kaikkivoipaisuuden tunne.
Pitäisikö näitä seikkoja huomioida ajokoulutuksessa?
– Siltä kuulostaa, että pitäisi. Lapsillakin puhutaan paljon tunnetaidoista, ja niistä on apua tässäkin, Kukkamaa vertaa.
Kesäyöt ovat turmaherkimpiä
Poliisiylitarkastaja Kauton mielestä tärkeä kysymys on se, pitäisikö ajo-oikeuden olla rajaton, kun poikkeuslupa myönnetään tiettyyn tarpeeseen. Rutiini rakentuu vain ajaessa, joten tämä on kolikon toinen puoli.
– Tasapainoa pitäisi hakea riittävään ajomäärään, että tulee turvallinen rutiini ja sulkea pois riskeimmät ajat. Toinen rajoitus voisi olla, ettei autossa olisi päihtyneitä kavereita kyydissä – tai jopa niin, ettei olisi kavereita ollenkaan kyydissä.
Tässä kolikon toinen puoli on, ettei tällöin voisi viedä kavereita mukanaan syrjäseudulta samalla kyydillä vaikkapa urheiluharjoituksiin.
Myös aikuinen seurana autossa kuulostaa Kautosta hieman ristiriitaiselta ajatukselta.
– Se sotii sitä vastaan, että nuori pääsee itsenäisesti kulkemaan vaikkapa töihin.
Lue myös: Alaikäisten liikennerikokset valtavassa kasvussa: "Ajetaan satasen rajoituksella kahtasataa turvavöittä – he ovat aivan holtittomia"
Rajoitteiden vaikuttavuuden kannalta Kautosta oleellista on, että rajoitteiden rikkomisesta on säädetty ajo-oikeuteen kohdistuvia seuraamuksia.
– Laissa täytyy olla kirjattu sanktio sille, että rajoituksia rikkoo. Kun poliisi tapaa tällaisen kuljettajan liikenteessä, niin ei voi olla niin, että hän vain keskeyttää ajon eikä muuta tapahdu, tai tulee pieni liikennevirhemaksu.
Kukkamaa ja Kautto kumpikin mainitsevat tietyn ajankohdan, jolloin tilastojen mukaan vaara on nuorten liikenneonnettomuuksissa ehdottomasti suurin.
– Kesäöinen viikonloppu on se riskialttein. Ja riskit kasvavat merkittävästi, kun kyydissä on päihtyneitä kavereita – saati jos kuljettaja on päihtynyt, Kautto toteaa.
2:02
Ajokortitta ajaminen on lisääntynyt – poliisin tiedossa viime vuodelta lähes 30 000 tapausta.