Mihin tasavallan presidentti saa Suomessa ottaa kantaa ja miten? Tätä on puitu taas tiistaista lähtien, kun presidentti Sauli Niinistö lasautti MTV Uutisten haastattelussa, että hänen suunsa yritetään tukkia.
Niinistö kokee ongelmalliseksi asiantuntijakritiikin, jonka mukaan presidentti voisi kannanotoissaan pysyä tiukemminkin ulko- ja turvallisuuspolitiikan aiheissa.
MTV Uutiset kysyi soittokierroksella kokeneilta vaikuttajilta, onko presidentillä oikeus ottaa kantaa muuhunkin kuin ulkopolitiikkaan.
Vastaukset olivat pitkälti myönteisiä, mutta monet odottavat presidentin puheiden olevan taitavia.
SDP:n kansanedustajana, ministerinä ja oikeusasiamiehenä pitkään toiminut Jacob Söderman sanoo, että presidentillä on toki oikeus ottaa kantaa, mutta oikeutta pitäisi käyttää harkiten.
– Kyllä kaikki presidentit ovat ottaneet kantaa muihinkin asioihin, mutta pitkän päälle se ei ole kovin edullista. Se kyllä johtaa siihen, että menettää arvovaltansa, Söderman pohtii.
Ei saisi puuttua hallituksen työhön
Entinen kansanedustaja, ministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja Pertti Salolainen sanoo yleisellä tasolla niin ikään, että tasavallan presidentillä on oltava taitoa ottaa kantaa.
– Raja kulkee siinä, että presidentti ei voi osallistua hallituksen päätöksentekoon. Se on taitolaji. Tasavallan presidentti ei voi oikein ottaa yksityishenkilönä kantaa. En kuitenkaan halua esittää, ettei presidentti voisi ottaa kantaa, Salolainen pohtii.
Entinen kansanedustaja ja muun muassa Keskuskauppakamarin toimitusjohtajana työskennellyt Risto E.J. Penttilä muistuttaa niin ikään, että presidentin on oltava taitava.
– Totta kai on [oikeus ottaa kantaa], se ei ole vain oikeus vaan velvollisuus. Taitava pitää kuitenkin olla. Ei pidä mennä neuvomaan muita, Penttilä toteaa.
Presidentin aktiivisella otteella on Penttilän mukaan paljon ennemmin hyviä kuin huonoja puolia.
– On hyvä, jos on näkemystä siitä, mikä on Suomen paikka maailmassa. Ulkopolitiikassa suhteet ovat niin suuressa murroksessa, että presidentin on käytettävä valtaa. Pääministereiltä sellaista johtajuutta ei ole löytynyt.
– Esimerkiksi Tarja Halosen aikana ei pääministeri eikä presidentti johtanut Suomen ulkopolitiikkaa. Tärkeää on, että valta on jossain ja tässä tapauksessa sen pitäisi olla presidentillä, Penttilä sanoo.
Niinistö "käyttäytyy asiallisesti"
Presidentti Niinistö on Jacob Södermanin pitkän kokemuksen perusteella presidenttien kilteimmästä päästä siinä, mitä tulee omissa valtaoikeuksissa pysymiseen.
– Jos kauheasti neuvoo niitä, jotka joutuvat päätöksiä tekemään, se tuntuu vähän ilkeältä, mutta minusta Niinistö on ollut hyvin asiallinen tässä suhteessa. Minä en ainakaan näe mitään erityistä moitittavaa hänessä, Söderman miettii.
– Minähän olen elänyt Kekkosen kauden, ja Koivistonkin. Kyllähän tilanne on nyt aivan toinen. Kyllä Niinistö siihen verrattuna pysyy hyvin omissa valtaoikeuksissaan ja käyttäytyy asiallisesti.
Niinistö ei ole Södermanin mielestä ylireagoinut saamaansa arvosteluun.
– Ymmärrän, että kun on toisen kauden presidenttinä ja paljon vapaata aikaa ja kaiken maailman kritiikkiä, siinä voi vähän kiukustua kuka vaan. Mutta kyllä minusta on oikeus presidentilläkin vähän olla kipakka välillä. En minä koe sitä mitenkään kielteisenä. Yleensähän hänen lausuntonsa ovat hyvin tasapainoisia, Söderman päättää.
Sen sijaan Penttilä toivoo Niinistön myös kestävän kritiikkiä.
– Voisi sanoa, että kolikolla on kaksi puolta. On hyvä että osallistutaan keskusteluun, mutta pitäisi kestää enemmän kritiikkiä. Presidentti on tässä mielessä vähän herkkähipiäinen. Kuitenkin koirat haukkuu ja karavaani kulkee. Kaikkeen kritiikkiin ei tarvitsisi reagoida, Penttilä sanoo.
Presidentti myös arvojohtaja
Pitkän uran kansanedustajana tehnyt Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) korostaa, että tasavallan presidentti on muutakin kuin ulkopolitiikan johtaja.
– Presidentillä on oikeus ottaa kantaa, koska hän on myös arvojohtaja. Esimerkiksi presidentti Niinistö rohkaisi esimerkillisesti ihmisiä koronakriisin keskellä. En sulkisi presidentin suuta. Niinistö on pitäytynyt perustuslain rajoissa, Anttila sanoo.
Anttilan mukaan poliitikkojen sanomisia tulkitaan nykyisin hyvin herkästi.
– Se on hyvä, että poliitikkoja seurataan tiiviisti, mutta nykyisin on tultu hyvin herkiksi. Toivon presidentille työrauhaa. On muistettava, että hänellä on erinomaiset verkostot esimerkiksi suurvaltoihin. Suomella ei ole ollut pitkään aikaan presidenttiä, jolla on yhtä hyvät suhteet, Anttila kertoo.
Myös keskustan entinen kansanedustaja ja hiihtäjäsuuruus Juha Mieto kertoo seuranneensa tarkkaan Niinistön sanomisia MTV Uutisten haastattelussa tiistaina.
– Katoin juurta jaksoon sen ohjelman. Melkein kantapäät yhessä seisoin. Kyllä joka asiassa voi sanoa, että meillä on kunnon presidentti. Nyt kun on tällainen Corolla-aika muutenkin meneillään, olen sitä mieltä, että presidentti voi aivan hyvin ottaa kantaa, Mieto linjaa.
Mieto on sitä mieltä, että turha saivartelu pitäisi lopettaa.
– Ihmettelen sitä, kuinka viitsitään saivarrella hänen lausumisillaan, hyvin viisaat ihmiset, niin kuin hänkin toi esille. Tuntuu siltä, etteivät nämä kaikki viisaat miehetkään tienneet näitä kaikkia lakipykälöitä ihan tasan tarkkaan sanallisesti, Mieto miettii.
Mieto kannustaa presidentti Niinistöä jatkamaan selkeäsanaisten avausten tekemistä.
– Ei muuta kuin jatkaa samaan malliin, kansa tykkää. Meinasin lähettää sille korusähkeen, mutta jätin nyt sitten lähettämättä, Mieto kertoo.