Nostureiden kolossi nostaa notkahtaneen Kiiminkijoen sillan: Suomen järeimmältä nosturilta "tuollainen 150 tonnin painoinen silta nousee kuin tyhjää vain"

– Tällä tuollainen 150 tonnin painoinen silta nousee kuin tyhjää vain, sanoo Havator Oy:n nosturikuski Jussi Rajamäki.

Hän valmistautuu Oulun pohjoispuolella nostamaan Suomen järeimmällä nosturilla Kiiminkijoen ylittävän 4-tien väliaikaisen työmaasillan joesta ylös tutkittavaksi. Se notkahti pahoin lähelle veden pintaa, kun Aila-myrskyn vuoksi tulvineen Kiiminkijoen vedet huuhtoivat sillan tukipilarin pois paikoiltaan kaksi viikkoa sitten.

Vaarassa oli myös korjattavana ja levennettävänä oleva varsinaisen 4-tien betonisillan tukipilarit, sillä Kiiminkijoen valuma-alueella satoi vettä noin 60 millimetriä vuorokaudessa. Nyt 4-tien liikenne ohjataan kiertoteitse Kiimingin Jokikylän sillan kautta.

Lue myös: Nelostie poikki Haukiputaalla: Valtatien ylittävän sillan pelätään romahtavan jokeen

Paikalle on hälytetty pelastustöihin Suomen järein, telaketjuilla kulkeva nosturi Liebhern LR 1750, jota on jo viikon ajan kasattu nostokuntoon katkaistulla 4-tiellä Kiiminkijoen törmällä. Nosturin omapaino on 500 tonnia ja vastapainon kanssa sen kokonaispaino on 1000 tonnia.

– Nosturin telan leveys on 1,5 metriä ja pituus 11 metriä. Yksi tela painaa noin 50 tonnia. Ennen Kiiminkijoelle tuloa olin tällä nostamassa Kokkolassa tehtaalla yhtä painavaa reaktoria, Rajamäki kertoo.

– Yksittäinen sillan nosto maksaa vähintään yli 100 000 euroa. Nosturin kasaaminen kohteessa kestää noin viikon ja sen osien tuomiseen tarvitaan noin 20 rekkakuormallista tavaraa, kertoo Havator Oy:n toimitusjohtaja Christoffer Landtman.

– Sillan noston kustantaa tietä ja siltaa urakoiva Destia, jolla on kuitenkin tällaisten tapausten varalle vakuutus, kertoo rakennuttajan, Väyläviraston projektipäällikkö Jukka Päkkilä.

– Neuvottelemme korvausasioista vakuutusyhtiön kanssa. Tärkeintä on tällä hetkellä työmaasillan korjaaminen liikennöitävään kuntoon mahdollisimman nopeasti. Nosto aloitetaan lähipäivinä. Noston jälkeen silta kunnostetaan ja lasketaan takaisin paikoilleen, jos se on tarpeeksi hyvässä kunnossa. Sillan teräsrungon vauriot selviävät ensi viikolla, kertoo työmaasta vastaavan Destian projektipäällikkö Risto Lippo.

Koko Oulu-Kemi -valtatien uudistushankkeen kustannusarvio on 143 miljoonaa euroa. Talveen mennessä valmistuvat ohituskaistat Kuivaniemen ja Simon välille sekä Simon kohdalla Viantienjoen ja Maksniemen välin parantamisurakka. Tieurakkaan sisältyy myös 4-tien Kiiminkijoen ylittävän sillan uusiminen ja leventäminen, jonka kustannusarvio on 5,5 miljoonaa euroa.

Uumajajoen siltaa pelastetaan ensi viikolla

Sen sijaan Pohjoismaista ei löydy ainuttakaan niin järeää nosturia, jolla Uumajajoesta voitaisiin nostaa sinne pudonnut yli 200 metriä pitkä ja noin 1500 tonnia painava teräspalkisto. Osa sillasta romahti 15. syyskuuta, kun sen palkistoa oltiin asentamassa. Samalla romahti palkiston korkea nostotorni. Yksi työntekijä loukkaantui.

Noin 42 miljoonaa euroa maksavaa, 530 metriä pitkää siltaa urakoi suomalainen GRK Infra. Silta on osa uutta Uumajan keskustan ohittavaa Länsilinkki-nimistä E12 valtatietä. Siltaan tulee kolme ajokaistaa sekä erillinen pyörätie.

Sillan pelastustyöt aloitetaan ensi viikolla.

– Pudonneen palkiston kokonaispituus on yli 200 metriä. Ensi viikolla pääsemme tutkimaan palkiston vaurioita. Samalla ideoimme, miten sillan voisi pelastaa, kertoo GRK Infran tekninen johtaja Pertti Heininen.

Siltaan tarvitaan yhteensä 25 suomalaisen Nordec Oy:n valmistamia teräspalkkeja. Ne on jo kuljetettu hinaajan vetämillä proomuilla Oulusta Uumajaan. Yksi palkki voi painaa jopa 120 tonnia.

Työmaalla palkit asemoidaan ns. lanseerauspedille. Palkkeihin kiinnitetään vaijerit, joista ne hydraulitunkkien avulla vedetään Uumajoen yli.

Lanseeraus tehdään viidessä erillisessä vaiheessa noin 170 metrin pätkinä. Silta työnnetään ensimmäiselle tuelle, jonka jälkeen lanseerauspedillä hitsataan seuraavat palkit yhteen ja tämän jälkeen siltapalkit työnnetään seuraavalle tuelle.

Asennuksessa on ollut apuna 40 metriä korkea torni ja sen yli kulkevat jännitysvaijerit, jolla palkiston etupää on pidetty oikealla tasolla työnnon ajan.

– Jokin asennuksessa meni pieleen. Myös torni romahti, Heininen kertoo. Tunkkausta oli tekemässä suomalainen pienempi aliurakoitsija.

Harkittavana on, että koko sillan pudonnut palkisto joudutaan rakentamaan uudelleen. Sillan korjaus on kallis urakka.

– Meillä ei ole vakuutusta, vaan meidän yllätykseksi Ruotsissa on käytäntö, että työn tilaaja eli Vägverket on ottanut rakennusaikaisen vakuutuksen. Se olisi harkitsemisen arvoinen käytäntö myös Suomessa, sanoo GRK Infran vt. toimitusjohtaja Keijo Haavikko.

Haavikon mukaan yhtiöllä on runsaasti infrarakennuskohteita Ruotsissa ja Virossa.