Nuoret tuskastuvat, kun palveluissa tulee vastaan kömpelö viranomaiskieli – ”Avun tai tuen hakeminen voi loppua kuin seinään”

0:33img
Nuoria sukupolvia kutsutaan diginatiiveiksi. Mutta mitä se todellisuudessa tarkoittaa?
Julkaistu 30.08.2021 10:17
Toimittajan kuva
Jouko Luhtala

jouko.luhtala@mtv.fi

Nuoret kokevat, että he jäävät liian yksin digitaalisten palvelujen ja asioinnin opettelussa. Asia ilmenee Digi- ja väestötietoviraston julkaisemasta ”Nuorten digitaidot” -kartoituksesta.

Sosiaalisen median päivitys luonnistuu nuorilta vielä kuin itsestään, mutta ongelmia on edessä, kun on aika asioida viranomaispalveluissa.

– Ne koetaan vaikeiksi ja käytetty kieli aiheuttaa päänvaivaa. Asiat pitäisi pystyä esittämään ymmärrettävästi ja niin, että ne ovat yksiselitteisiä, totesi Digi- ja väestötietoviraston digituen projektipäällikkö Minna Piirainen Uutisaamussa.

Julkisen puolen kehityttävä

Ajatus siitä, että nuorten tulisi oppia virkakieltä ja vaikeaselkoisia digitaalisia palveluja tulisi kyseenalaistaa, toteaa kartoituksen tehnyt Digi- ja väestötietovirasto. 

Viraston mukaan kaikkia paremmin palveleva ratkaisu olisi, että digipalvelut olisivat helposti saavutettavia ja ymmärrettäviä sekä käyttölogiikaltaan riittävän helppokäyttöisiä.

– Kaupalliset sovellukset ja palvelut muuttavat käyttötottumuksia. Julkisten palveluidenkin on pysyttävä perässä, Piirainen toteaa tiedotteessa.

Helposti kuitenkin oletetaan, että niin sanotut diginatiivit ikäluokat hallitsevat laitteet ja sovellukset ilman sen kummempaa johdatusta.

– Jos nuoret ovat tottuneet intuitiivisiin ja tietyllä logiikalla toimiviin käyttöliittymiin, voi avun tai tuen hakeminen loppua kuin seinään, jos niihin käsiksi päästäkseen on omaksuttava kokonaan toisenlainen tapa toimia digitaalisessa ympäristössä, sanoo jatkaa.

Perheellä suuri vaikutus – eriarvoisuus uhkaa

Nuorilla voi olla haasteita esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelman käytössä, liitteiden lisäämisessä ja tiedostomuodon muuttamisessa. Syy on yksinkertaisesti se, ettei näitä taitoja ole heille koskaan opetettu.

Ongelmia on ilmennyt myös kouluissa, joissa koronan myötävaikutuksella tehtiin aikamoinen digiloikka toissakeväänä. Kaikki koulut eivät suinkaan olleet samalla viivalla, vaan esimerkiksi käytössä olleissa laitteistoissa oli eroja.

Piirainen toteaakin diginatiivisuuden olevan osittain myytti.

– Kun ajatellaan digitaalisuuden tempoa, niin kaikkien pitää pysyä kärryillä, Piirainen arvioi.

– Perheellä on suuri vaikutus nuorten digitaitoihin. Se, miten perheessä käytetään digiä, vaikuttaa suoraan nuoren taitoihin. Eriarvoisuuden purkaminen on ensiarvoisen tärkeää. Perheissä pitäisi kysyä joka päivä, että mitä sinä olet somessa tänään tehnyt. Pitää olla kiinnostusta, Piirainen painottaa.

9:27img

Katso Uutisaamun nuorten digitaidot -keskustelu kokonaisuudessaan – videolla nuoret kertovat omia kokemuksiaan.

Lue myös: Koululaiset oppivat tutkijoiden kanssa kriittistä teknologiasuunnittelua – värkkäilyn kautta pyritään löytämään ratkaisuja muun muassa koulukiusaamiseen

Lue myös: Psykiatrisia lähetteitä, koulupudokkaita, lastensuojelun ruuhkautumista - Koronapoikkeusaika on lisännyt oppilaiden pahoinvointia ja oppimisen ongelmia

Uutisaamu nähdään joka arkipäivä MTV3-kanavalla kello 6.25 alkaen. Lisäksi ohjelma on katsottavissa kokonaisuudessaan mtv-palvelussa.

Tuoreimmat aiheesta

Digitalisaatio