Suomen kouluissa pitäisi tehdä tutkimus siitä, miten lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttaisi se, jos kännyköitä ei saisi käyttää koulupäivien aikana kuin vain opettajan pyynnöstä ja sisävälitunneista luovuttaisiin. Tällöin kännyköitä ei käytettäisi välitunneillakaan.
Näin ehdottaa Helsingin yliopiston dosentti Silja Kosola.
– Suomea on ulkomailta katsottuna ihailtu aina siinä, että meillä on ollut pitkät välitunnit ja vain ne 45 minuutin oppitunnit. On itse asiassa tieteellisesti todistettu, että se 45 minuuttia on juuri se aika, jonka ihminen jaksaa kunnolla keskittyä yhteen asiaan, Silja Kosola kertoo.
– En ole varma, onko tässä kyse taas jostakin kansallisesti huonosta itsetunnosta vai mistä, että me ollaan lähdetty kopioimaan tällaista näennäistehokkuusmallia, jossa yhtäkkiä oppitunnit ovatkin 90 minuuttia ja välitunteja karsitaan, että niitä on enää pari-kolme per päivä.
– Kyllä luulisin, että tämä on asia, joka kannattaisi oikeasti kokeellisessa asemassa selvittää. Se olisi aika helppoa yhden kouluvuoden aikana tehdä.
Lue myös: Nuorten mielenterveysongelma paisuu – asiantuntija kannustaa nuoria kahteen elämäntapamuutokseen: "Ehkä kantapään kautta huomaa, että täti taisi olla oikeassa"
Kosolan mukaan tutkimus tarvittaisiin myös siitä, pitäisikö välitunteja olla enemmän palaamalla vain 45 minuutin oppitunteihin.
– Ainakin peruskoulussa tämäkin asia olisi hyvä tutkia, että kuinka paljon oppilaiden hyvinvointi ja oppimistulokset voisivat parantua, jos kännykän vilkuilun sijasta tunneilla kuunneltaisiin opettajia ja välitunneilla oltaisiin ulkona kavereiden kanssa. Tunnilla häiriköinti saattaisi muuttua olennaisesti, jos välitunnit oltaisiin ulkona ja kännykkää ei saisi käyttää koulupäivän aikana.
– Kännykkää saisi käyttää koulupäivän aikana vain, jos opettaja pyytäisi käyttämään sitä johonkin tehtävään.
"Sisävälitunnit ovat ongelmallinen asia"
Kosola muistuttaa ulkoilman tärkeydestä.
– Sisävälitunnit ovat ongelmallinen asia. Menemällä ulos saa hapekkaampaa ilmaa ja lapsi ja nuori saa uudella tavalla veren kiertämään aivoihin saakka.
Kosola työskentelee myös HUS:n Lastentautien tutkimuskeskuksessa.