Ukraina luopui ydinaseista päivälleen 30 vuotta sitten.
Useat länsiviranomaiset arvelevat, että Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden saattaisi sallia Ukrainalle ydinaseet, kirjoittaa yhdysvaltalaislehti New York Times.
Valkoisen talon turvallisuusneuvonantaja Jake Sullivan kiisti lehtiväitteen.
– Sitä asiaa ei harkita. Annamme useita tavanomaisia aseita Ukrainalle, jotta he voivat tehokkaasti puolustaa itseään ja taistella venäläisiä vastaan, mutta emme anna ydinaseita, Sullivan vastasi ABC Newsin kysymykseen.
Keskustelu Ukrainan sodan tulevaisuudesta on kiihtynyt sen jälkeen, kun Donald Trump voitti Yhdysvaltojen presidentinvaalit marraskuussa.
Trump on luvannut lopettaa sodan nopeasti ja hänen on arveltu vähentävän merkittävästi Ukrainalle annettavaa aseapua.
Presidentti Bidenin hallinnon uskotaan pyrkivän tekemään Ukrainan-avusta niin sanotusti Trumpin kestävän, joskin käytännössä tämä on todennäköisesti hyvin vaikeaa.
Vaalien jälkeen Yhdysvallat on esimerkiksi antanut Ukrainalle jalkaväkimiinoja ja luvan iskeä antamillaan ohjuksilla Venäjälle.
Sodan päättymisestä on puhuttu eri sävyyn sen jälkeen, kun Trump voitti vaalit.
Natoon vai ei
Ukraina on kerta toisensa jälkeen viestittänyt, että Naton jäsenyys on ainoa riittävä turvatakuu. Viimeksi tiistaina ulkoministeri Andrii Sybiha sanoi, että Ukraina hylkää kaikki muut turvatakuut kuin Naton.
Venäjä puolestaan on toistuvasti todennut, että se vastustaa Ukrainan liittymistä Natoon.
Asiantuntijat ovat arvelleet, että Ukraina varmasti itsekin tietää, ettei sen Nato-jäsesyys ole "nurkan takana", mutta tavoitteesta luopuminen jo ennen varsinaisten neuvotteluiden alkua on huono strategia.
Marraskuun lopulla presidentti Volodymyr Zelenskyi esitti, että taistelut voisivat päättyä, jos puolustusliitto Nato ottaisi jäsenekseen sen osan Ukrainaa, jota Venäjä ei tällä hetkellä miehitä.
MTV Uutisten haastattelemat asiantuntijat pitivät suunnitelmaa käyttökelvottomana ja epärealistisena.
Ukraina on toistaiseksi pitänyt tiukasti tavoitteestaan päästä Naton jäseneksi.
Näin jo siksi, että sota sujuu tällä hetkellä Venäjän komennossa ja Ukrainan neuvotteluasema on siksi heikko.
– Tällä hetkellä se, mitä Putin sanoo, on paljon tärkeämpää kuin se, mitä Zelenskyi sanoo, arvioi Ulkopoliittisen instituutin Venäjä, EU:n itäinen naapurusto ja Euraasia ohjelmajohtaja Arkady Moshes.
Lisäksi Ukrainan Nato-jäsensyys ei yksinkertaisesti ole tällä hetkellä lännen asialistalla, Moshes jatkoi.
Yhdysvaltalaislehti Wall Street Journalin mukaan Trumpin hallinto harkitseekin Ukrainan Nato-jäsenyyden lykkäämistä 20 vuodella.
Korkea-arvoiset ukrainalaisviranomaiset ovat kuluvalla viikolla tavanneet Trumpin tulevan hallinnon henkilöitä.
Naton pääsihteeri Mark Rutte on sanonut Ukrainasta jossain vaiheessa tulevan Naton jäsen. Varsinaista konkretiaa hän ei kuitenkaan linjauksensa tueksi antanut.
Ukraina luopui ydinaseista
Venäjän ongelmaksi voidaan katsoa se, ettei sillä ole mahdollisissa rauhanneuvotteluissa juuri mitään tarjottavaa Yhdysvaltojen suuntaan.
Toisaalta Kremlin joukot pitävät hallussaan lähes 20 prosenttia Ukrainasta ja etenivät marraskuussa nopeinta tahtia sitten sodan alun.
Torstaina tulee kuluneeksi tasan kolmekymmentä vuotta siitä, kun Ukraina suostui luopumaan ydinaseistaan, jotka se peri Neuvostoliitolta tämän romahdettua 1991.
Budapestin sopimuksessa Venäjä, Yhdysvallat ja Britannia takasivat Ukrainan tuolloiset rajat, jotta maa liittyy ydinaseet kieltävään sopimukseen ja näin ollen myös luopuu niistä.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on sopimuksen selkeä rikkomus.