Ukraina vaatii Venäjää vetäytymään kaikilta miehittämiltään alueilta. Suunnitelmaa tuetaan teoriassa, mutta sitä pidetään epärealistisena.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi esittelee tällä viikolla rauhansuunnitelmansa Yhdysvalloissa.
Zelenskyi käyttää rauhansuunnitelmastaan nimitystä voitonsuunnitelma. Siinä on neljä peruspilaria ja niiden sisältö on kansainvälisen politiikan asiantuntijan Risto E. J. Penttilän mukaan "pettymys".
– Vanha suunnitelma, ei mitään uutta, Penttilä totesi torstaina MTV:n Huomenta Suomessa.
Suunnitelman tavoite on sama, josta Ukraina on puhunut käytännössä Venäjän suurhyökkäyksen alusta lähtien.
Ukraina vaatii kaikkien venäläisjoukkojen vetäytymistä Ukrainan kansainvälisesti tunnustetuilta alueilta. Lisäksi Venäjän johto halutaan kansainvälisen rikostuomioistuimen eteen vastaamaan laittomasti aloittamastaan hyökkäyssodasta.
Liian vähän liian myöhään
Kansainvälinen yhteisö on juhlapuheissa muistanut tukea näitä Ukrainan tavoitteita. Ex-pääministerin Sanna Marinin (sd.) lausunto "tie ulos konfliktista on se, että Venäjä poistuu Ukrainasta" summasi länsimaiden teoreettisen tuen lokakuussa 2022.
Erityisesti Euroopan suurvaltojen käytännön tuki on ollut toistuva kritiikin aihe läpi sodan. "Liian vähän liian myöhään", summaa Risto E. J. Penttilä.
Sota-asiantuntijat ja läntiset sisäpiirilähteet ovat pitäneet Ukrainan julkisia tavoitteita epärealistisina viimeistään siitä lähtien, kun Ukrainan viime kesän vastahyökkäys epäonnistui täysin.
Venäjä on myös tehnyt toistuvasti selväksi, ettei sillä ole aikomustakaan vetäytyä valloittamiltaan Ukrainan alueilta. Venäläisjoukot miehittävät noin viidennestä Ukrainan pinta-alasta.
Presidentti Zelenskyin rauhansuunnitelma on Risto E. J. Penttilän mukaan pettymys, sillä se ei sisällä mitään uutta.
Neljä pilaria
Tavoitteensa saavuttaakseen Ukraina kertoo tarvitsevansa neljä asiaa.
Ensimmäinen näistä on lupa käyttää pitkän kantaman aseita Venäjän puolella. Asia on ollut esillä pitkään ja sen kuvio on tuttu. Ukraina joutui aiemmin lobbaamaan pitkään sekä taistelupanssarivaunuja että hävittäjiä länsimailta. Molempia se lopulta sai.
Useat valtiot, mukaan lukien Suomi, ovat antaneet luvan käyttää lahjoittamiaan aseita rajoittamattomasti Venäjällä. Pitkän kantaman aseiden lahjoittajat, erityisesti Yhdysvallat, ovat suhtautuneet toiveeseen toistaiseksi kielteisesti.
Toisekseen Ukraina haluaa turvatakuut eli käytännössä lupauksen siitä, että länsi tulee apuun, jos Venäjä tulevaisuudessa yrittäisi hyökätä uudelleen Ukrainaan.
Turvatakuut ovat ongelmallinen asia monella tapaa, Penttilä sanoo.
Tiukat kirjalliset turvatakuut tuskin menisivät läpi Yhdysvaltojen kongressissa, Penttilä arvioi. Toisaalta Ukrainalla on huonoja kokemuksia löyhistä lupauksista, sillä ne tupataan unohtamaan tosipaikan tullen.
Kolmas osa Ukrainan rauhansuunnitelmaa liittyy vahvasti turvatakuisiin sekin, sillä maa vaatii selkeää mahdollisuutta puolustusliitto Naton jäsenyyteen.
Venäjä tulee tätä vastustamaan, eikä Nato puolestaan ota jäsenikseen sotaa käyviä valtioita.
Presidentti Zelenskyi vieraili ammustehtaalla Yhdysvalloissa 22. syyskuuta.
Ukraina on riippuvainen Yhdysvalloista
Neljäs pilari Ukrainan rauhansuunnitelmassa on lupaus aseavun jatkumisesta Ukrainalle myös tulevaisuudessa.
Zelenskyi haluaa, että Ukrainasta tehdään sotilaallisesti niin voimakas valtio, ettei edes uudelleenaseistautuneella Venäjällä ole halua yrittää suurhyökkäystä mahdollisen rauhan solmimisen jälkeen.
Yksityiskohtaisesti rauhansuunnitelmasta kerrotaan tällä viikolla ainakin Yhdysvaltojen presidentille Joe Bidenille, demokraattipuolueen presidenttiehdokkaalle Kamala Harrisille ja republikaaniehdokas Donald Trumpille.
Presidentit Biden ja Zelenskyi YK:n kokouksessa New Yorkissa 25. syyskuuta. Ukrainan sotamenestys nojaa paljon Yhdysvaltojen aseapuun.
Yleisö kertoo paljon siitä, kenestä Ukrainan kyky jatkaa sotimista on todellisuudessa kiinni. Ilman Yhdysvaltojen massiivista tukea Ukraina on nykytilannettakin huomattavasti suuremmassa pulassa.
Risto E. J. Penttilä uskoo, että Zelenskyillä on kiire. Pelko ja huoli Donald Trumpin valinnasta Yhdysvaltojen presidentiksi on Ukrainassa suuri. Trump on tehnyt selväksi, että presidenttinä hän solmisi Venäjän ja Ukrainan välille rauhan mahdollisimman nopeasti. Trump ei halua jatkaa Ukrainan kallista tukemista.
Ukrainan kannalta sotatilanne on vaikea. Ukraina ei ole löytänyt keinoja pysäyttää Venäjän käytännössä koko alkuvuoden jatkunutta hyökkäystä Itä-Ukrainan Donetskin alueella. Tällä hetkellä taisteluita käydään sekä Vuhledarin rauniokaupungista että strategisesti kriittisestä Pokrovskista.
Lisää Vuhledarin ja Pokrovskin taisteluista voi lukea alla olevista linkeistä.