Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes on vakuuttunut siitä, että Vladimir Putinilla on edessään demokratian kannalta hyvin valitettava Saddam Hussein -skenaario.
Onko Putin hullu, jolta voi odottaa mitä tahansa?
Tämä tuhannen taalan kysymys on saanut kylmän hien nousemaan pintaan lännessä. Kun Venäjän presidentti on väläytellyt ydinaseiskun mahdollisuutta, on länsimaissa virinnyt uhasta aito huoli. Putin on todistanut voivansa toimia järjen vastaisesti esimerkiksi hyökätessään Ukrainaan.
– En usko, että Putin on hullu, lohduttaa Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja, Moskovasta kotoisin oleva Arkady Moshes.
Ohjelmajohtaja Arkady Moshes Ulkopoliittisesta instituutista arvioi, että Vladimir Putinin valtakausi jatkuu vielä vuosia.
Hyökätessään Ukrainaan viime vuoden helmikuussa, Vladimir Putin teki Moshesin mielestä päätöksen, joka ei pohjautunut lainkaan todellisuuteen. Putin sai jatkuvasti lähteiltään informaatiota, jolla ei ollut mitään tekemistä todellisuuden kanssa, vaan hänen korviinsa kuiskittiin asioita, joita hän oletettavasti halusi kuulla.
Lue myös: Putinin puheessa ydinaseet nousivat useasti esille – "Venäjän olemassaolo on vaarassa"
Kukaan ei Moshesin mukaan varoittanut Putinia kaikista niistä negatiivisista seurauksista, joita hyökkäys Ukrainaan tulisi aiheuttamaan Venäjälle.
– Meillä on paljon todisteita siitä, että venäläiset joukot todella uskoivat ukrainalaisten tervehtivän heitä kaduilla kukkakimppujen kera. Putin oletti, että venäläiset sotilaat otetaan avosylin vastaan Ukrainassa. Tämä jos mikä kertoo täysin epärealistisesta maailmankuvasta, Moshes summaa.
Päätös ydinaseiden käytöstä on ohjelmajohtajan mukaan kuitenkin täysin eri asia kuin päätös hyökätä Ukrainaan.
– Putin ei halua asua bunkkerissa loppuelämäänsä eikä hän halua lastensa tai lastenlastensakaan asuvan bunkkerissa loppuelämäänsä. Hän ymmärtää seuraukset kyllä. Putin yrittää eskaloida asioita siellä, missä hän pystyy, mutta ei ydinaseilla, Moshes sanoo.
Hänen mukaansa ydinaseilla uhkaaminen on Venäjältä epämiellyttävää vallan käyttöä, mutta se on enemmänkin psykologinen pelote kuin todellinen uhka.
Lue myös: Video: Näin Vladimir Putin uhitteli ydinaseilla – "10 konetta on valmiita käyttämään näitä aseita"
Vastaako Venäjä vastatoimilla?
Venäjän ja Naton välinen maaraja kasvoi merkittävästi, kun Suomesta tuli virallisesti sotilasliiton jäsen 4. huhtikuuta. Venäjä on uhannut vastata Suomen Nato-jäsenyyteen vastatoimilla, mutta Moshesin mielestä ydinasepuheiden tavoin tämäkin on tulkittava lähinnä uhkailuna.
Venäjä ei tällä hetkellä halua eskalaatiota lännen ja Suomen kanssa lähinnä sen vuoksi, ettei sillä pahemmin ole resursseja painostaa Suomea mitenkään.
– Taloudelliset mahdollisuudet painostaa Suomea uupuvat, sotilaalliset mahdollisuudet myös, koska kaikki sotilaskalustot ovat tällä hetkellä keskittyneet Ukrainaan. Ehkä parin vuoden kuluttua Suomen ja Venäjän väliselle rajalle voi tulla lisää sotilaskalustoa, mutta se ei ole kovin merkittävä asia, Moshes sanoo.
Lisäksi jos Venäjä nyt nostaisi liikaa meteliä Suomen Nato-jäsenyydestä, se joutuisi selittelemään omille kansalaisilleen hyvin kiusallisia asioita, kuten sitä, miksi Suomi päätti liittyä Natoon kaikkien näiden vuosien jälkeen.
Venäjän pitäisi Moshesin mukaan myös selittää, miten Suomen Nato-jäsenyys ei ole uhka Venäjälle, kun Ukrainan hyvin teoreettinen Nato-jäsenyys puolestaan oli sellainen uhka Venäjälle, että sen oli pakko hyökätä Ukrainaan.
– Putinin pitäisi myöntää, että Ukrainan sotaa ei käydä sen vuoksi, että Ukraina olisi todella voinut liittyä Natoon, vaan koska Venäjä halusi vallata sen. Kukaan Venäjän hallituksesta ei halua käydä tätä keskustelua, Moshes korostaa.
Lue myös: Venäjä varoittaa vastatoimista Suomen Nato-jäsenyyden vuoksi
Nämä asiat Nato-jäsenyys muuttaa – ja yhtä ei
Putin kuin Saddam Hussein
Moshes muutti Venäjältä Suomeen vuonna 2002. Jo silloin hänellä oli pelottavan hyvä käsitys siitä, mihin Putinin järjestelmä on menossa.
– Minua pidettiin Helsingissä paikallisena kylähulluna, kun kirjoitin artikkeleita Putinin aggressiivisesta ulkopolitiikasta. Useimmat ihmiset ajattelivat silloin, että mitä tahansa Kreml tekeekin sisäpoliittisesti, sillä ei olisi ulkoisia vaikutuksia.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että Venäjän tulevaisuus ratkaistaan rintamalla, mutta Moshes on sitä mieltä, että vaikka Venäjä häviäisi sodan Ukrainassa, Putinilla olisi silti edessään ennemminkin Saddam Hussein -polku kuin Slobodan Milošević -polku.
Hussein-skenaario on Moshesin mukaan sellainen, että vaikka Putin häviäisi sodan, hän voisi silti pysyä vallassa voimakeinojen, toimivan propagandan sekä kansan pelottelun ja sortamisen avulla.
Autoritaarinen diktaattori Saddam Hussein hävisi sodan vuonna 1991, mutta jatkoi edelleen vallassa omassa maassaan kahdentoista vuoden ajan kansan pelottelun ja sortojen ansiosta. Vasta Yhdysvaltojen tunkeutuminen Irakiin vuonna 2003 lopetti Husseinin hallinnon.
– Koska Venäjän alueelle tuskin kukaan on tunkeutumassa, Putin voi jatkaa siellä vapaasti. Tämä on hyvin negatiivinen skenaario, mutta valitettavasti ainoa, jonka näen tällä hetkellä, Moshes sanoo.
Milošević-skenaario puolestaan viittaa entiseen Serbian presidenttiin ja olisi sellainen, että sodan häviämisen jälkeen presidentti luovutettaisiin Haagin tuomioistuimeen tekemiensä sotarikosten vuoksi.
– En kuitenkaan usko, että tämä olisi mahdollista Venäjällä, Moshes sanoo.
Lue myös: Milloin Putinin Venäjä olisi voitu pysäyttää? Pietarilaisprofessori MTV:lle: Länsi oli liian sinisilmäinen 15 vuotta sitten – ensi vuonna maassa ei tarvita vaalejakaan
Diktaattorin valtakausi on pitkä
Venäjän tulevaisuus siis näyttäytyy Moshesin mielestä synkkänä riippumatta Ukrainan sodan lopputulemasta.
– Venäjällä on edessään väistämätön taloudellinen ja poliittinen taantuma. Kehitys pysähtyy, suuri osa ihmisistä pakenee maasta ja Venäjä radikalisoituu sisäisesti. Putin pysyy kuitenkin edelleen vallassa, Moshes ennustaa.
Hän ei usko kansan tekemään vallankumoukseen, koska sorron vuoksi oppositio on joko vankilassa, paennut maasta tai muuten liian peloissaan toimiakseen. Moshesin mukaan kansa ei vyöry kaduille vastustamaan sotaa niin kauan kuin kauppojen hyllyillä on ruokaa, ja se ei hevillä lopu, koska Venäjällä on edelleen omavarainen talous.
Moni tutkija on povannut Venäjälle palatsivallankumousta, mutta Moshes ei usko siihenkään.
– Se on kuin toivoisi alienien saapumista, että joku eliitistä tappaisi tai syrjäyttäisi Putinin.
Putin rakensi Moshesin mielestä sellaisen järjestelmän, että eliitti on edelleen melko tyytyväinen.
– Kaikki eivät ole pakotteiden alaisia, vaan monet ovat edelleen rikkaita ja elelevät herroiksi Venäjällä. Mikäli he päättävät hyökätä Putinia vastaan, heitä odottaa vankila. He pelkäävät, ja lisäksi he edelleen hyötyvät Putinin järjestelmästä eli todennäköisyydet syrjäyttämiseen ovat minimaaliset, Moshes kertoo.
7:24
Katso Itä Nyt -video: Milloin Putinin Venäjä olisi voitu vielä pysäyttää ja Ukrainan sotaa estää?
Toki Putinkin on vain tavallinen kuolevainen, joka on jo 70-vuotias. Putinin terveydentila on ollut jo pidempään spekuloinnin aiheena.
Joskus hän joutuu fyysisen kuntonsa vuoksi jättämään valtaistuimen, mutta Moshes uskoo siihen menevän vielä vuosia.
– Sanoisin, että ainakin 6–7 vuotta eli presidenttikauden verran. Kun Putin lopulta jättää vallan, avautuu lyhytaikainen mahdollisuuksien ikkuna.
Lue myös: Tutkija: Sota ei lopu niin kauan kuin Butshan teurastaja on vallassa – tämän takia Suomen on syytä olla varuillaan
Väsyykö länsi ennen Venäjää?
Aivan kuten Putinin valtakausi, myös Ukrainan sota kestää Moshesin mukaan vielä pitkään. Venäjä on valtava maa, jossa on edelleen jäljellä sotilaallisia resursseja.
– Koko Venäjän sotataktiikka perustuu siihen, että länsi väsyy ensin. Toivon, että tämä taktiikka osoittautuu lopulta vääräksi.
Moshes korostaa, ettei Venäjä aio luovuttaa tai myöntää tappiotaan. Myöskään Ukraina ei voi perääntyä tässä tilanteessa lainkaan, vaan sen on vaadittava nyt myös Krim takaisin itselleen. Mikäli Ukraina tyytyy yhtään vähempään, konflikti vain jäätyy eikä sota todellisuudessa lopu ja koko Ukrainan olemassaolo on vuosien saatossa vaakalaudalla.
– Historia on osoittanut meille, että sota loppuu vain kahdessa tapauksessa: kun toinen osapuoli tekee kuolettavan iskun tai kun molemmat osapuolet ovat täysin uupuneita ja resurssit ovat loppuneet.
Tällä hetkellä olemme yhtä kaukana kummastakin vaihtoehdosta, Moshes summaa.