Oikeus kuulee Kankaanpään terrorismisyytettyjä – syyttäjän mukaan radikalisoituivat, puolustus luonnehtii "tavallisiksi suomalaisiksi"

Niin kutsutun Kankaanpään äärioikeistoryhmän oikeudenkäynnissä kuullaan tänään torstaina terrorismirikoksista syytettyjä miehiä.

Kokonaisuudessa on syytettynä viisi alle 30-vuotiasta miestä. Heistä kahta syytetään terrorismirikoksista.

Syyttäjien mukaan molemmat ovat radikalisoituneet, ja kummallekin vaaditaan ehdotonta vankeutta. 28-vuotiasta miestä syytetään terroristisessa tarkoituksessa tehdystä tahallisesta räjähderikoksesta sekä kouluttautumisesta terrorismirikoksen tekemistä vasten. 29-vuotiasta miestä syytetään kouluttautumisesta terrorismirikoksen tekemistä varten.

Lue myös: Kankaanpään terrorismiepäillyt kuvittelivat valkoihoisten ihmisten olevan uhattuna

Kankaanpään uusnatsit oikeudessa – yksi ei peitellyt kasvojaan

Kankaanpään äärioikeistojutun pääsyytetyt hamstrasivat aseita ja räjähdysaineita

Syyte: Kankaanpään uusnatsit pahoinpitelivät törkeästi transsukupuolisen

Syyttäjä: Väkivalta hyväksyttävää vaikuttamista

Syyttäjien mukaan syytettyjen radikalisoituminen alkoi 2010-luvun puolivälissä, kun ryhmä ryhtyi omaksumaan aatetta, jonka mukaan valkoihoiset ihmiset ovat jollain tavalla uhattuina.

Syyttäjän mukaan siege-ideologian mukaisen ja uusnatsistisen akselerationistisen aatteen pyrkimyksenä on rotusodan nimissä tehdä terrori-iskuja ja muuta väkivaltaa sellaisia ryhmiä kohtaan, jotka koetaan vihollisina tai valkoista väestöä alempiarvoisina.

Tämänkaltaista ajattelua oli asiantuntijoiden mukaan taustalla esimerkiksi Uuden-Seelannin Christchurchissa vuonna 2019 tehdyissä moskeija-iskuissa, joissa kuoli yli 50 ihmistä..

Syyttäjän mukaan terrorismirikoksista syytetyn kaksikon tavoitteena oli harjoitella ja valmistaa itseään esimerkiksi vastaanottokeskukseen tehtävään pommi-iskuun tai muihin aseellisiin hyökkäyksiin. Keskusrikospoliisi (KRP) sanoi tutkinnassaan, että kaksikolla on ollut yhteyksiä myös keskeisiin kansainvälisiin äärioikeistotoimijoihin.

–  Ajatusmaailman ytimessä on väkivallan pitäminen hyväksyttävänä yhteiskunnallisen vaikuttamisen muotona. Osallistuminen demokraattiseen vaikuttamiseen nähdään tarkoituksettomana, sen aika on ohi, on suoran toiminnan aika, valtionsyyttäjä Sampsa Hakala sanoi pääkäsittelyn ensimmäisenä päivänä tiistaina Satakunnan käräjäoikeudessa.

Konkreettista iskusuunnitelmaa ryhmällä ei syyttäjän mukaan ollut. Ryhmään kuuluneiden hallussa oli kuitenkin useita ampuma-aseita, yli tuhat patruunaa, kymmeniä kiloja dynamiittia ja yli sata kiloa räjähteen valmistamiseen kelpaavaa lannoitetta, syytteissä listataan.

Puolustus: Syytetyt tavallisia miehiä

Miehet ovat kiistäneet terrorismisyytteet. Puolustuksensa mukaan he ovat tavallisia, työssäkäyviä miehiä, ja terrorismisyytteet ovat seurausta yksipuolisesta tutkinnasta.

–  On lähdetty siitä, että päämieheni toiminta on kulkenut pitkin polkua jonkinlaiseen äärioikeistolaiseen akselerationismiin, ja koko esitutkintaa on katsottu siltä pohjalta, että mitkä asiat tukevat sitä. Mutta löytyy myös valtavasti muuta aineistoa, mitä edes poliisi ei ole ajatellut liittyvän näihin mahdollisiin rikoksiin, sanoi 28-vuotiaan syytetyn avustaja Jukka Ylikahri tiistaina.

Samaa sanoi 29-vuotiaan syytetyn asianajaja Jyrki Puurunen.

–  (Päämieheltäni) on löytynyt tiedostoja, joita täällä tullaan esittämään. Hänellä on ollut koneella satoja tiedostoja, joista syyttäjä on valinnut yhdeksän tai kymmenen, Puurunen kertoi.

Ylikahrin mukaan tutkinnassa on liioiteltu esimerkiksi syytettyjen käymien nettikeskustelujen merkitystä.

–  Jos joku puhuu tietyllä tavalla tai hänellä on tietynlaista materiaalia hallussaan, siitä on vielä pitkä matka siihen, että kyseessä on radikalisoitunut henkilö, jolla on jonkinlainen terroristinen tarkoitus ja joka aiheuttaisi vakavaa vaaraa Suomelle.

Puurunen sanoi, että maaseudulla monillakin on erilaisia ampuma-aseita ja että lannoite oli tarkoitettu tavalliseen käyttötarkoitukseensa eli lannoitteeksi maatilalla. Puurusen mukaan hänen päämiestään ovat aina kiinnostaneet esimerkiksi sotahistoria, väkivalta ja näihin liittyvät tarinat, mikä hänen mukaansa näkyy esimerkiksi syyttäjän esiin nostamissa tatuoinneissa.

–  (Päämieheni) on ihan tavallinen suomalainen, on käynyt koulut ja on työelämässä. Ei ole kyse syrjäytyneestä tai yhteiskunnan laidalle ajautuneesta yksilöstä.