Tuomioita koskevassa keskustelussa viitataan usein kansalaisten oikeustajuun ja sen ristiriitaan annettavien tuomioiden kanssa.
Professori Jussi Tapani Turun yliopistosta sanoo, että aiheesta on pohjoismainen tutkimus. Suomeen tiedot eivät ole yleistettävissä, mutta suuntaa se antaa.
– Mitä yleisemmin rikos ihmisille kuvataan, sen ankarammin rikokseen aluksi suhtaudutaan. Kun rikoksesta ja sen tekijästä ilmenee lisää tietoa, ihmisten suhtautuminen lievenee. Jos kansalaiset saavat saman verran tietoa tapauksesta kun oikeuden lautamiehet, käsitys on jo aika lähellä oikeuden näkemystä oikeudenmukaisesta rangaistuksesta.
Läheisyys tuo inhimillisyyttä
Professorin mukaan tarkemmat yksityiskohdat tekevät rikoksesta yleensä helpommin ymmärrettävän, mikä ei tietenkään tarkoita teon hyväksymistä.
– Yksityiskohtien myötä tavalliset kansalaiset osaavat helpommin ajatella, että noilla ominaisuuksilla ja taustoilla rikoksentekijä voisi olla joku hänelle tuttu henkilö. Läheisyys tuottaa inhimillisempää lähestymistapaa.
Esimerkkinä Jussi Tapani mainitsee Keski-Suomen pedofiliatapauksen, jossa tekijä tuomittiin 10 vuodeksi vankeuteen poikkeuksellisen törkeästä rikoksesta.
Sen jälkeen uutisoitiin, että tuomittu oli syyllistynyt muihinkin pedofiliarikoksiin, joista hän sai kahden vuoden ehdollisen tuomion. Kun kävi ilmi, että ehdollista tuottaneet teot oli tehty ennen näitä todella raskaita rikoksia, Tapanin mukaan kiivas keskustelu laantui ja ehdollinen tuomio asettui uuteen valoon.
– Tuomiokeskustelu velloo erityisesti seksuaalirikosten ja vakavia vammoja aiheuttaneiden rikosten ympärillä. Pidän uskottavana väitettä, jonka mukaan ihmiset suhtautuvat lempeämmin sellaisiin rikoksiin, joita voivat kuvitella itsekin tekevänsä.