UKK-instituutin selvityksessä paljastui kestävyyskunnon raja-arvo, joka kertoi, että arki sujuu.
Mistä tunnistaa hyvän kestävyyskunnon? UKK-instituutin tutkimuksessa selvitettiin, millaisessa kunnossa ihmisen on oltava, jotta arjessa ei ole liikkumisrajoitteita, ja ihmisellä on vähintään kohtalaiseksi koettu fyysinen kunto.
Ennustemallin mukaan yli 50-vuotiaiden suomalaisten kestävyyskunto voi olla huonolla tolalla vuonna 2040.
Lue myös: Riittääkö pelkkä kävely liikunnaksi? Personal trainer vastaa – lenkeillä yksi ylivoimainen etu
Työikäisten kestävyyskuntoa arvioitiin kuuden minuutin kävelytestillä. Aineistoja oli kerätty vuosina 2017 ja 2021.
The Journal of Sports Medicine and Physical Fitness -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin sekä kävelymatkaa että arvioitua maksimaalista hapenottokykyä. Mukana oli 40–69-vuotiaita miehiä ja naisia.
Tutkimuksen mukaan keski-ikäisen pitäisi vähintään voida kävellä 600 metriä ja pystyä käyttämään happea 30 millilitraa per painokilo per minuutti, jotta toimintakyky säilyisi arjessa ja kestävyyskunto olisi hyvä.
Sekä kuuden minuutin kävelytesti että testin perusteella arvioitu maksimaalinen hapenottokyky ennustivat heikoksi koettua fyysistä kuntoa ja fyysisen toimintakyvyn rajoitteita.
Lue myös: Vain 7 minuuttia päivässä! Suosittu treeni saattaa auttaa miestä kestämään pidempään sängyssä
Mikä on hapenottokyky?
Hapenottokyky liittyy ihmisen fyysiseen kuntoon, kertoo Terveyskirjasto. Se tarkoittaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa happea lihaksille, ja lihasten kykyä käyttää sitä.
Maksimaalinen hapenottokyky on äärimmäisessä rasituksessa tapahtuva hapenkulutuksen taso, jolla henkilö kykenee jatkamaan rasittavaa toimintaa muutaman minuutin ajan. Se ilmoitetaan usein litroina minuutissa. Määrä kertoo, montako litraa happea elimistö käyttää yhdessä minuutissa.
Ikääntyessä hapenottokyky laskee jo 30 vuoden iästä lähtien, mutta liikunta hidastaa muutoksia.
Hapenottokyvyn mittaaminen vaatii laboratorio-olosuhteet.
Tulokset kertovat kestävyyskunnon merkityksestä
Tutkimustuloksista ei voi päätellä suoria syy-seuraussuhteita. Tulokset kuitenkin kertovat kestävyyskunnon merkityksestä: jos se on riittävä, arjesta selviää ilman, että oma toimintakyky tuntuu rajoitteiselta.
– Kun kävelymatkalle tai arvioidulle maksimaaliselle hapenottokyvylle pyrittiin löytämään raja-arvo, jonka alapuolella fyysisen toimintakyvyn rajoitteet ja heikoksi koettu fyysinen kunto ovat todennäköisiä, raja asettui koko joukossa noin 600 metriin ja 30 millilitraan per kilo per minuutti -tasolle, UKK-instituutissa liikuntafysiologina toimiva Olli-Pekka Nuuttila kertoo tiedotteessa.
Liikkuminen kannattaa aina. Nuuttilan mukaan jopa pieni muutos kestävyyskunnossa vähensi tutkimuksessa havainnoituja terveysriskejä huomattavasti.
Lue myös: Synkkä ennustus yli 50-vuotiaiden suomalaismiesten kestävyyskunnosta: "Vene vuotaa molemmista päistä"
Jo aiemmin vähän liikkuneet lapset liikkuvat nyt entistä vähemmän – into laskee heti koulun alkaessa
Katso myös: Moni treenaa ja nukkuu älykellonsa ohjeiden mukaan – kannattaako se?
1:40
Lääkäri kertoo, voiko laitteiden dataan luottaa.
Lähteet: UKK-instituutti, Terveyskirjasto, Jyväskylän yliopisto