Jo vähäinenkin määrä liikuntaa parantaa ihmisen kivunsietokykyä, selvitti norjalaistutkimus.
PLOS ONE -sivuston hiljattain julkaisema norjalaistutkimus selvitti, että säännöllinen liikunta on tehokas tapa vähentää tai ehkäistä kroonista kipua ilman lääkkeellistä kivunlievitystä.
– Liikunnan harrastaminen näyttää olevan yhteydessä kivunsietokykyyn ja mitä enemmän ihminen harrastaa liikuntaa, sitä parempi hänen kivunsietokykynsä on, kertoo Anders Pedersen Årnes, tutkimuksen pääkirjoittaja Pohjois-Norjan yliopistollisesta sairaalasta Fox Newsille.
Lue myös: Osaatko arvioida kipuasi? Näin käytät asteikkoa yhdestä kymmeneen
Tutkijat analysoivat 10 723 osallistujan näytteitä Norjan suurimmasta populaatiotutkimuksesta.
Tromsø-tutkimukseen osallistujat vastasivat kyselyyn, jossa kartoitettiin heidän fyysistä aktiivisuuttaan asteikolla: liikkumaton, kevyt, kohtalainen tai voimakas.
Kivun sietokykyä mitattiin käyttämällä CPT-testiä, jossa kädet laitetaan jääkylmään veteen ja testataan, kuinka kauan niitä kykenee siellä pitämään.
CPT-koe tehtiin osallistujille kahdesti noin 7–8 vuoden erolla.
Jo pieni määrä liikuntaa helpotti kipua
Molemmilla koekierroksilla tutkijat havaitsivat, että jo vähäinenkin määrä liikuntaa edisti kivun sietokykyä verrattuna likkumattomaan elämäntapaan.
– Lisäksi näimme viitteitä siitä, että sekä fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärä ajan kuluessa että aktiivisuustason muutoksen suunta ajan myötä vaikuttivat kivunsietokykyyn, Årnes sanoo.
Aiempi tutkimus on yhdistänyt muun muassa säännöllisen kävelyn ja pyöräilyn korkeampaan kipukynnykseen.
Mitä aktiivisempi ihminen oli, sitä parempi kiputoleranssi hänellä oli.
– Löysimme suuria eroja aktiivisimpien ja vähiten aktiivisten osallistujien kohdalla – keskimäärin lähes 60 sekunnin kiputoleranssi liikkumattomien ryhmässä ja yli 80 sekunnin toleranssi aktiivisimpien osallistujien ryhmässä.
Lue myös: Migreeni voi iskeä treenin jälkeen, mutta miksi?
Tulokset olivat johdonmukaisia myös niiden koehenkilöiden kohdalla, jotka olivat kipukroonikkoja.
– Krooninen kipu ei näytä kumoavan fyysisen aktiivisuuden vaikutuksia kivun sietokykyyn, vaan vaikutusten huomattiin olevan yhtä voimakkaita niin kipukroonikoilla kuin heillä, jotka eivät kokeneet kroonista kipua.
Tutkijat yllättyivät myös siitä, ettei eroa naisten tai miesten kivunsietokyvyssä havaittu tutkimuksen aikana.
– Odotimme näkevämme vähäisempiä vaikutuksia naisilla, mutta niin ei käynyt.
Paremman kivun siedon ja liikunnan välillä havaittu yhteys aiemminkin
Norjalaistutkimus ei ole kuitenkaan ensimmäinen, joka selvitti kivun ja liikunnan yhteyttä toisiinsa.
Vuonna 2017 Journal of Sport Science and Medicine -lehdessä julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa havaittiin 24:llä college-ikäisellä opiskelijalla parempaa kykyä sietää kipua sen jälkeen, kun he olivat osallistuneet kahdelle voimaharjoittelu ja circuit-harjoittelu tunnille, kertoo Fox News.
Lue myös: Veera näyttää täydellisen taukojumpan istumatyöläiselle – "Onnistuu farkuissakin"
Vuonna 2020 BMC Musculoskeletal Disorders -lehdessä julkaistu australialaistutkimus puolestaan arvioi lähes 600:n tuki- ja liikuntaelinkivusta kärsivän ihmisen kivun sietokykyä.
Heillä, jotka osallistuivat säännöllisesti aerobiseen liikuntaan, kuten kävelyyn tai pyöräilyyn, oli korkeampi kipukynnys.
"Liikunnan määrän lisääminen voi tehdä paljon hyvää"
Vaikka lisätutkimusta aiheesta kaivataan, kertoo Årnes, että norjalaistutkimuksen tulokset osoittavat, että kaikki harrastettu liikunta voi auttaa parantamaan kivunsietokykyä, minkä on arveltu suojaavan ihmistä krooniselta kivulta.
– Sinun ei tarvitse suoriutua liikunnasta huippu-urheilijan tavoin saadaksesi siitä terveyshyötyjä. Tärkeintä on, että harrastat jotain liikuntaa. Liikunnan määrän lisääminen voi tehdä paljon hyvää, Årnes sanoo.
Joka viides aikuinen suomalainen kokee pitkäaikaista kipua, ja joka seitsemännen krooninen kipu on päivittäistä, kerrotaan CP-liiton sivuilla.