STT haastatteli kahta entistä Saidnayan vankia, jotka haluavat Syyrian tekevän tiliä menneisyytensä kanssa.
Entinen syyrialaisvanki Jowan Akkash, 45, on joutunut sulkemaan silmänsä uutissyötteitä selatessaan tällä viikolla. Vastaan on tullut järkyttäviä kuvia Syyrian Damaskoksen liepeillä sijaitsevasta Saidnayan vankilasta, josta kapinalliset vapauttivat Bashar al-Assadin hallinnon alla vangitut ihmiset.
Akkash itse pääsi pois Saidnayasta jo vuosia sitten, mutta kuvien katsominen on tehnyt pahaa, hän kertoo STT:lle.
– Mieleen palaa hetkiä vankilasta ja siitä, kun ihmisiä otettiin selleistä ulkopuolelle ja kaikki näkivät kaltereiden takaa, kun heitä kidutettiin, Akkash sanoo videohaastattelussa.
Tänä päivänä Akkash asuu Berliinissä. Hän on aloittanut uuden elämän länsimaisella nimellä ja perustanut uuden perheen, mutta hän käy yhä terapiassa vankilakokemuksiensa vuoksi. Kidutuksesta muistoksi jäivät myös krooniset kivut niskasta alaraajoihin saakka sekä heikko kuulo, mutta vankilamuistot eivät enää hallitse koko elämää.
Kesällä 2011 Jowan Akkash näki vanhempansa ensimmäistä kertaa vuosiin Saidnayasta vapautumisensa jälkeen.
Ruumiillista ja henkistä kidutusta
Al-Assadin hallinto ei suvainnut arvostelua tai toisinajattelijoita. Syyrian kurdeihin kuuluva Akkash ystävineen oli toimittanut julkaisua, jossa oli kriittistä poliittista sisältöä arabiaksi ja kurdin kielellä, hän kertoo.
Akkash otettiin kiinni vuonna 2006 Aleppon kaupungissa, kun hän oli 27-vuotias. Ensimmäinen osoite oli paikallisen tiedustelupalvelun pidätyskeskus.
Rankka kiduttaminen alkoi heti, hän sanoo. Kuulustelut kestivät Akkashin mukaan ympäri vuorokauden.
– Se oli typerä järjestelmä. Se oli kostamista. Heille ei ollut väliä, onko syyllistynyt mihinkään vai ei. He huusivat ja syyttivät yhteyksistä Yhdysvaltoihin tai Israeliin ja että olisin asettanut pommeja niiden puolesta, Akkash sanoo.
3:28
Katso myös: Videot näyttävät, millaisista oloista ihmisiä vapautettiin "ihmisten teurastamona" tunnetusta vankilasta.
Akkash sanoo kestäneensä loppumattomalta tuntuneet kuulustelut ja "tunnustaneensa" pieniä tekoja. Hän oli jotakuinkin kestänyt myös päähän lyömiset ja sähköiskut.
Sitten tapahtui jotain niin järkyttävää, ettei hän enää pysynyt tajuissaan. Akkashin mukaan vartijat toivat hänen eteensä noin 16-vuotiaan pojan, jota he hakkasivat ja lopulta raiskasivat kepillä.
– Olin kokenut omaan kehooni kohdistuvaa kidutusta, mutta tämä oli liikaa, hän sanoo.
Akkash kertoo muistavansa, että sai vielä yhden sähköiskun, minkä jälkeen hän tunsi sydämensä salpaantuvan.
– Kuin sydämeni olisi pysähtynyt. Viimeisin ajatukseni oli, että poikani jää isättömäksi, mutta minä pelastun.
Lue myös: Etsintäoperaatio pahamaineisessa Saidnayan vankilassa Syyriassa päättynyt – tuhansia yhä kateissa
Kidutuksesta kooma ja muistinmenetys
Sairaalassa Akkashin kerrottiin olleen koomassa yli kuukauden, kun hän heräsi. Mies palautettiin pidätyskeskukseen heikossa kunnossa. Hän ei enää muistanut sellitovereitaan, joiden kanssa hänet oli pidätetty – kuten ei ollut muistanut myöskään silloisen vaimonsa veljeä, joka oli käynyt katsomassa häntä sairaalassa.
– Näin minulle on kerrottu. En itse muista kooman jälkeisestä ajasta mitään, Akkash sanoo.
Vasta puolentoista vuoden jälkeen Akkash vietiin oikeuden eteen. Nopeasti käydyssä istunnossa häntä syytettiin separatismista ja aikeesta "liittää Syyria toiseen valtioon" sekä "kansallistunnon heikentämisestä". Ne olivat tyypillisiä syytteitä Syyrian kurdivähemmistöön kuuluneille vangeille.
Saidnayaan joutumista pidettiin Syyriassa kuolemantuomiona. Siellä uskotaan toteutetun järjestelmällisiä joukkoteloituksia.
Al-Assad kuittasi valeuutisena
Akkashin tuomio oli seitsemän vuotta vankeutta Saidnayassa. Vankilalla oli jo tuolloin erittäin paha maine Syyriassa – sinne joutumista pidettiin kuolemantuomiona.
Vuonna 2017 ihmisoikeusjärjestö Amnesty julkaisi kohutun raportin, jossa Saidnayaa kuvailtiin "teurastamoksi". Raportissa kerrottiin vankilassa teloitetun järjestelmällisesti jopa 50 vankia päivässä.
Myöhemmin Yhdysvaltojen ulkoministeriö kertoi löytäneensä satelliittikuvista Damaskoksen ulkopuolella sijainneen krematorion, jossa ministeriön mukaan poltettiin vankilassa teloitettujen ruumiita joukkoteloitusten salaamiseksi.
Tässä vaiheessa Jowan Akkash itse oli jo vapautettu ja paennut Saksaan. Hän osallistui Amnestyn raportin tekemiseen muun muassa tulkkaamalla siihen tehtyjä haastatteluja entisten vankien kanssa.
Kun presidentti Bashar al-Assadilta itseltään kysyttiin Amnestyn raportin tiedoista Yahoo Newsin haastattelussa, presidentti kuittasi ne valheina.
Lue myös: "Ihmisten teurastamosta" löytyi lapsia ja teloitushuoneita – pahamaineisen Sednayan vankilan sisälle päästiin ensi kertaa
Turkkilaisopiskelija katosi 20 vuodeksi
Elämästään kaksi vuosikymmentä Syyrian vankiloissa viruneelle Riyad Avlarille, 50, Saidnayan julmuudet olivat kuitenkin totista totta.
Turkkilaismies oli 22-vuotias opiskelija, kun hänet pidätettiin Damaskoksessa vuonna 1996. Turkin arabiankieliseen vähemmistöön kuulunut nuori oli mennyt Damaskokseen kielikurssille petraamaan äidinkieltään tarkoituksenaan hakea siellä yliopistoon.
Syynä pidätykseen hän uskoo olleen ystävälleen postissa lähettämänsä kirjeen, jossa hän kuvaili pettymystään Syyriaan ja arvosteli al-Assadin dynastiaa.
– Kirjeen lähettäminen oli nuoruuden uhkarohkeutta, Avlar sanoo STT:lle videohaastattelussa Turkista.
Seurasi kuuden vuoden odotus pahamaineisessa Tadmurin vankilassa Palmyrassa, jossa poliittisia vankeja pidettiin.
Riyad Avlar vietti yli 20 vuotta Syyrian vankiloissa.
Vasta vuonna 2002 järjestettiin oikeudenkäynti, jossa Avlar oli yksin ilman asianajajaa. Edes hänen vanhempansa Turkissa eivät tienneet, missä hän oli.
Kun perhe oli etsinyt häntä Damaskoksessa, Syyrian viranomaiset olivat kertoneet, ettei tämännimisestä henkilöstä ole tietoa.
Oikeudessa Avlar sai elinkautisen vankeustuomion ja joutui Saidnayan vankilaan, jossa hän vietti seuraavat melkein 15 vuotta.
– Olin yksi jäljettömiin kadonneista ihmisistä Syyriassa yli kaksikymmentä vuotta, Avlar sanoo.
YK:n arvion mukaan yli 130 000 ihmistä on kadonnut pelkästään Syyrian vuonna 2011 alkaneen sisällissodan aikana.
Lue myös: Löytyikö Unkarissa kadonnut yhdysvaltalaismies elossa Syyriasta? Kertoo olleensa syyrialaisvankilassa
Seisottamista, roikottamista, sähköiskuja
Joulukuussa 2016 Avlar vapautettiin, ilman mitään selitystä. Ehkä ulkopoliittisista syistä tai koska vankilassa raivattiin tilaa uusille tulokkaille keskellä viisi vuotta jatkunutta sisällissotaa.
Nyt entinen vanki työskentelee Saidnayan vankeja edustavassa yhdistyksessä Etelä-Turkin Gaziantepissa lähellä Syyrian rajaa. Yhdistys tarjoaa tukea kadonneiden perheille ja entisille vangeille sekä tekee selvitystyötä kadonneista.
Jälkikäteen Avlar on saanut tietää itse olleensa al-Assadin hallinnolle "turkkilainen vakooja".
– Itse koin Saidnayassa kidutusta kaikissa kategorioissa: fyysistä, psykologista sekä seksuaalista. He tekivät kaikkea, mitä en voi edes tässä luetella, Avlar sanoo.
– Minua seisotettiin ketjuilla kahlittuna, jalanpohjiani hakattiin, minua roikotettiin, kidutettiin kylmällä vedellä, kävin läpi kaiken mahdollisen. Kerran eräs kenraali vieraili vankilassa ja käski myös antamaan sähköiskuja sukuelimiini, Avlar kertoo.
Kun vangit nousivat dramaattiseen kapinaan Saidnayassa vuonna 2008, armeijan sotilaat tukahduttivat kapinan ampumalla vankeja.
– Vankeja ammuttiin oikeilla luodeilla, joka päivä sisälle heitettiin kyynelkaasua. Yhdessä vaiheessa paikalle tuotiin palokunta, joka ruiskutti päällemme ulostetta, Riyad Avlar kertoo.
Kapinan jälkeen Saidnayasta tuli entistäkin pahempi paikka. Seiniä vahvistettiin, kaltereita peitettiin levyillä ja joka paikkaan asetettiin turvakameroita, entiset vangit kertovat.
Nainen tutkii papereita Saidnayan vankilassa. Assadin hallinnon kaaduttua tuhannet ovat yrittäneet löytää kadonneita läheisiään tai tietoa heistä vankilan asiakirjoista.
Vankeja katosi sotilassairaalassa
Saidnayassa kuolemanpelko oli läsnä joka päivä. Jos sellitoveri haettiin pois aamuyöllä eikä hän enää palannut, se saattoi merkitä teloittamista. Vankeja kerrottiin viedyn myös sotilassairaalaan surmattavaksi.
– Jos sairaalaan vietiin 50 ihmistä, sieltä palasi ehkä 20 ihmistä, Jowan Akkash sanoo.
Akkashille oli kehittynyt kiduttamisesta sydänongelma, minkä takia hänet vietiin pelättyyn sotilassairaalaan vuonna 2010.
– Siellä eräs lääkäri antoi minulle lääkkeitä vankilassa käytettäväksi. Lääkäri kuitenkin varoitti, etten saa koskaan valittaa oloani vartijoille ja päätyä takaisin sairaalaan, Akkash kertoo.
Lääkäri varoitti, että Akkash voisi muuten kuolla vankilassa.
– Se lääkäri pelasti henkeni.
Ihmisiä parveilemassa Saidnayan vankilan sisällä.
Kiduttaja asuu pakolaisena Saksassa
Lääkäri oli yksi esimerkki siitä, kuinka hyvää tarkoittaviin ihmisiin saattoi törmätä mitä epätodennäköisimmissä paikoissa, jopa Saidnayassa. Akkash muistaa muutaman vankilan työntekijän, jotka joutuivat itse pahoinpideltäviksi koska eivät kyenneet kiduttamaan vankeja.
Toisaalta hirmutöihin syyllistyneitä liikkui siviilien joukossa. Akkash törmäsi entiseen kiduttajaansa päästyään Saidnayasta kesällä 2011, osana al-Assadin armahduskampanjaa sisällissodan jo leimahdettua.
– Päästyäni vankilasta näin Aleppossa kadulla yhden kiduttajistani vaimonsa ja lastensa kanssa. Hänkin oli kurdi ja tiedustelupalvelun miehiä. Hänen takiaan korvani eivät kuule enää hyvin, sillä hän löi minua aina korviin, Akkash kertoo.
Mieskin näytti Akkashin mukaan ensin järkyttyneeltä, mutta tervehti häntä silti.
– Vastasin, että häivy ennen kuin sekoan lastesi edessä.
Akkash muistaa myös alaikäisten vankien kiduttamiseen osallistuneen miehen. Siviilissä mies oli tavallisen oloinen mobiililaitteiden kauppias. Mies asuu nyt pakolaisena Saksassa, Akkash sanoo.
– Olen toimittanut hänen ja muidenkin kiduttajien nimilistan Saksan viranomaisille. Toivon, että heitä rangaistaan teoistaan, Akkash sanoo.
Lue myös: Pahamaineisen syyrialaisvankilan entiselle johtajalle kidutussyytteet Yhdysvalloissa
Joukkohaudat odottavat avaamista
Hänen kohtalotoverinsa Riyad Avlar haluaa Syyrian tekevän tiliä menneisyytensä kanssa ja ettei uusiin hirmutekoihin enää syyllistytä. Avlar ei menisi tästä takuuseen. Al-Assadin jälkeen valtaan nousseet ovat Hayat Tahrir al-Shamin jihadisteja, joiden menneisyys on veren tahraama.
Vankien yhdistyksen mukaan Damaskoksen ulkopuolella on ainakin kolme vankien joukkohautaa, jotka täytyy vielä joskus avata. Niiden avaamiseen tarvitaan Avlarin mukaan kuitenkin laaja kirjo kansainvälisiä, riippumattomia asiantuntijoita, jotta uhrit voidaan tunnistaa.
– Nyt ei vielä ole sen aika, Avlar sanoo.
Lue myös: Syyrian uusi hallinto lupasi taata kaikkien uskontoryhmien oikeudet: "Palatkaa kotiin"
Damaskos oli suomalaisen kuoromestarin mummola – Dani Juris kertoo, mitä vallanvaihto merkitsee ja mikä olisi sen painajaisskenaario
Tuhannet toivovat vielä löytävänsä al-Assadin valtakauden aikana kadonneet rakkaansa.