Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö on julkistanut talvilajien tukirahat ensi kaudelle. Olympiakomitea jakoi tukia kymmenelle talvilajille yhteensä 2 011 600 euron edestä. Viisi paralympialajia saivat tukia yhteensä 80 000 euroa.
Keskitetyssä mallissa suurimpia voittajia olivat jääkiekko (+50 000 euroa viime vuoteen verrattuna) ja yhdistetty (+45 000). Jääkiekkoa tuetaan 420 000 eurolla ja yhdistettyä 215 000 eurolla.
Pahimmat laskut tapahtuivat pikaluistelun ja alppihiihdon puolella. Pikaluistelu sai viime vuonna tukia 156 300 euron edestä, kun taas nyt kokonaistukisumma on 110 000 euroa (-46 300). Taustalla näkyy se, että useat lajin johtavat nimet lopettivat uransa (Elina Risku, Mika Poutala ja Pekka Koskela).
Alppihiihdon pudotuksessa näkyi kaksi eri tekijää; lopettamispäätökset ja nihkeä menestys. Alppihiihdon tukisumma pieneni 40 000 eurolla (nyt 120 000).
– Jaoimme nyt tukea talvilajeille ensimmäistä kertaa uusilla kriteereillä. Toimimme kansainvälisesti vertailtuna pienillä resursseilla, joten meidän on oltava tehokkaita. Parhaiten tehokkuus toteutuu, jos käytämme resurssimme yhteisesti sovittujen kriteerien ja strategisten linjausten mukaisesti, Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki totesi Olympiakomitean tiedotteessa.
– Talvilajien tukien kokonaissumma pysyy suurin piirtein samana olympiatalveen 2017–2018 verrattuna, mutta suurin muutos on tehty keskittämällä ja kasvattamalla panostusta sellaisiin lajeihin ja valmentautumisprosesseihin, joissa Huippu-urheiluyksikön tehostamistuella on paras vaikuttavuus menestykseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, Lehtimäki jatkaa.
Talvilajit on jaettu eri kategorioihin. Mukana on kärkilajeja ja investointilajeja.
Kahtena kärkilajina toimivat jääkiekko ja maastohiihto. Jääkiekko on tukiasteikolla ykkönen 420 000 eurolla, kun taas maastohiihto saa tukea 414 400 euron edestä.
Huippu-urheiluyksikön johtaja Lehtimäki painottaa, että jaetut tuet ovat tehostamistukea, jolla tuetaan sellaisia uskottavia, kansainvälisen tason prosesseja, joihin laji ja lajiliitto itse satsaavat ja uskovat merkittävästi.
– Pelkät jaetut rahasummat eivät kerro lajien välisestä järjestyksestä kaikkea. Jokaisen lajin sisällä eurot on kohdennettu räätälöidysti ja tarveharkintaisesti toimintaan. Tuen saamiseksi lajilla on oltava omia kansainvälisesti kilpailukykyisiä toimintoja, joita meidän tuellamme voidaan tehostaa, Lehtimäki kertoo.