Haaveiden koti isossa omakotitalossa saattaa olla takavuosien trendiä. Nyt asuntorakentamisen virta vie kohti pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten entistä pienempiä kerrostaloasuntoja.
Tilastokeskuksen mukaan uusien osakeasuntojen hinnat laskivat huhti-kesäkuussa pääkaupunkiseudulla aavistuksen verran ja nousivat hivenen muualla Suomessa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Uusien osakeasuntojen keskineliöhinta oli pääkaupunkiseudulla noin 4600 euroa ja muualla maassa noin 3200 euroa.
Asuntorakentaminen näyttää saaneen nyt vauhtia, arvioi rakennusyhtiö YIT. Toimitusjohtaja Kari Kauniskangas toteaa, että rakentaminen - esimerkiksi suuret kauppakeskukset pääkaupunkiseudulla ja erityisesti metsä- ja energia-alojen investoinnit - kaiken kaikkiaan on veturina Suomen talouskehityksessä. Myös uudisasuntojen rakentaminen on kääntynyt kasvuun.
– Viime vuosien asuntomarkkina on ollut hyvin heikko, ja kuluttajat ovat olleet varovaisia. Ehkä kuluttajien luottamus on nyt pikku hiljaa parantunut ja asettunut tilanteeseen, jossa nykyinen markkinaympäristö katsotaan normaaliksi. Moni aiemmin asunnonostotarpeitaan siirtänyt on päätynyt palaamaan asuntokaupoille, Kauniskangas sanoo.
Rakennusala ei yksin ole veturina
Analyysiyhtiö Inderesin Petri Aho on samoilla linjoilla. Kuluttajien luottamus ja muut yleiset talouden mittarit ovat parantuneet.
– Tälle vuodelle rakennusalalla on hyvät näkymät ja kasvua luvassa. Erityisesti pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten kerrostalorakentaminen ja isot toimitila- ja liikennehankkeet sekä teollisuuden investoinnit, kuten Äänekosken sellutehdas, muodostavat ison kasvun markkinalle.
Aho tosin huomauttaa, että rakennusala on sidoksissa talouden yleiseen kehitykseen.
– Rakentaminen ei voi kiihdyttää pitkäaikaisesti yleisen talouskasvun edelle, koska kuluttajien ostovoima ja teollisuuden investoinnit ovat kuitenkin ratkaisevia.
Kauppamäärissä ei nousuja
Inderesin Aho toteaa Suomen asuntokannan olevan sen ikäistä, että korjausrakentamisen määrä on suuri ja sellaisena pysyykin. Aho muistuttaa myös sijoittajien toimeliaisuudesta asuntomarkkinoilla. Kun tavalliset kuluttajat eivät ole ostaneet, ovat sijoittajat olleet liikkeellä, sillä vuokra-asunnoista saatava tuotto on varsin hyvä.
Nordean ekonomisti Pasi Sorjonenkin sanoo, että asuntojen uudistuotannon volyymi-indeksi menee "kovaa vauhtia ylöspäin".
Hän tosin korostaa, että asuntokauppojen lukumäärä ei tilastojen valossa ole noussut. Pääkaupunkiseudulla asuntokauppojen määrä on pudonnut kymmenen vuoden aikana selvästi.
– Kovasti puhutaan siitä, että nyt on menossa karmee kauppabuumi ja kauppa käy hillittömästi. Mutta mitään merkittävää isoa käännettä ylöspäin ei ole tapahtunut muualla Suomessa eikä pääkaupunkiseudulla.
Sorjonen muistuttaa myös asuntojen säännöllisestä kausivaihtelusta. Hinnat nousevat keväällä ja kesällä enemmän kuin muina vuodenaikoina.
Hän toteaa, että kuluneen runsaan kymmenen vuoden aikana asuntojen hinnat ovat nousseet selvästi vähemmän kuin ansiotaso tai vuokrat. Lisäksi kotitaloussektorin käytettäviin tuloihin suhteutettuna asuntojen hinnat ovat laskeneet jo monta vuotta.