Kun taloudessa menee hyvin, ihmiset muuttavat taajaamiin. Suomen entinen pääministeri Matti Vanhanen visioi aikoinaan, että suurimpia kaupunkeja ympäröisivät Suomessa puutarhataajamat. Mies kutsui ilmiötä Nurmijärvi-ilmiöksi kotipaikkansa mukaan, mutta onko taajama-asuminen tekemässä paluun?
Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen kertoo, että nousukauden aikaan ihmiset ovat aina halunneet siirtyä asumaan reuna-alueille. Suomen talousnäkymät ovat parantuneet hiljalleen, mutta talousasiantuntijoiden mukaan ei ole kiveen hakattua, että sama ilmiö toistuisi jälleen.
– Tänä vuonna nähdään, ovatko ihmisten mieltymykset muuttuneet ja tahtovatko ihmiset sittenkin asua tiiviimmin ja hyvillä sijainneilla. Pieniä merkkejä on siitä, että pientaloasuminen kasvukeskusten ympärillä on yhä suosittua, esimerkiksi Espoossa ja Vantaalla uudispientalorakentaminen kasvaa ja itseasiassa Nurmijärvelläkin on tultu aika paljon ylös, Pakarinen listaa.
Kauppalehden toimituspäällikkö Jari Saario kommentoi Huomenta Suomessa, että suurilla tonteilla sijaitsevat, yli sadan neliön omakotitalot eivät innosta ostajia enää, vaan omakotitaloasuminenkin on tiivistynyt.
– On turha haikailla tasoon ennen finanssikriisiä. Silloin rakennettiin 17 000 uudispientaloa, nyt mennään noin 7 000, tänä vuonna 8 000 lukemissa, Pakarinen arvioi.
Kaupunki vetää myös lapsiperheitä
Taalerin kiinteistösijoitusten johtaja Jouni Alho nostaa esiin tämänhetkisen asuntokaupan uuden ilmiön: lapsiperheet ovat yhä kiinnostuneempia kaupunkiasumisesta.
– Palveluiden keskeltä ja hyviltä sijainneilta otetaan mieluummin pienempi asunto ja muutetaan perhe sinne, kuin että otettaisiin suuri asunto kaupungin reunalta.
Pakarisen mukaan omakotitalosta haaveilevan kannattaa toimia haaveidensa osalta ripeästi.
– Jos on vähänkään mietitty, niin kyllä se tämän kevään aikana lähdetään tekemään.
Sijainnilla on väliä
Talousasiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että omakotitalosta haaveilevan kannattaa valita talon sijainti tarkkaan. Sekä kaupungilla että asuinalueella on väliä.
– Se kannattaa miettiä tarkkaan, jotta siinä vaiheessa, kun asunnosta haluaa eroon, alueella olisi edelleen toimiva markkina, Saario neuvoo.
– Nyrkkisääntö on se, että mitä isompi kaupunki ja mitä enemmän se kasvaa, sitä enemmän sijainnilla on merkitystä, Alho toteaa.
Asiatuntijat listaavat esimerkiksi pääkaupunkiseudulla eroavaisuuksia asuntomarkkinoiden välillä. Keskeisenä tekijänä ovat liikenneväylät ja junaratayhteys.
– Keravalla kerrostalorakentaminen vetää, mutta esimerkiksi Nurmijärvi ei ole radan varressa, sielläkin on vähän aktiviteettia, Pakarinen listaa.
Mitkä muut tekijät vaikuttavat asunnon hintaan? Katso koko Huomenta Suomen lähetys ja kuuntele asiantuntijoiden analyysi asuntomarkkinoista ja vetovoimatekijöistä.