Niin kutsuttu koulushoppailu ja oppimistulosten huono kehitys puhuttivat eilisessä puheenjohtajatentissä. MTV kysyi asiantuntijan näkemystä poliitikkojen joihinkin väitteisiin ja argumentteihin.
Kokoomuksen Petteri Orpo heitti MTV:n eilisessä vaalitentissä, että joka kahdeksas nuori valmistuu peruskoulusta ilman kunnollista luku-, kirjoitus- tai laskutaitoa.
Onko todella näin?
– En osaa ottaa kantaa väitteen perusteeseen. Oisiko Orpo viitannut viimeaikaisiin kansainvälisiin tutkimuksiin, kuten Pisa-tutkimukseen. Tutkimuksen tulosten laskussa on selkeä trendi, joka on jatkunut aika pitkään ja se näyttää tulevan pitkälti heikoimpien taidon hallitsijoiden määrän kasvusta, erityispedagogiikan professori Mikko Aro Jyväskylän yliopistosta arvioi.
– Kyllä se on perusteltu huoli, mutta en osaa sanoa, onko hän lukujen suhteen oikeassa.
Aro jatkaa, että Suomessa tulokset ovat edelleen eurooppalaisella tasolla hyvät, vaikka takavuosien poikkeuksellisen hyvistä tuloksista on tultu alaspäin.
– Keskustelussa minulla ajoittain särähtää korvaan se, että usein ajatellaan koulun olevan muusta yhteiskunnasta irrallinen sarake ja ainoa paikka, jossa tähän vaikutetaan. Taustalla voi olla myös koulun ulkopuolisia, yhteiskunnallisia ilmiöitä, kuten ihmisten ajankäytön tapa. Kun puhutaan polarisaatiosta oppimistuloksissa, pitäisi miettiä muitakin yhteiskunnallisia tekijöitä, jotka liittyvät ylipäätään sekä taloudelliseen että sosiaaliseen hyvinvointiin.
Auttaisivatko maahanmuuttajien kieliluokat asiaan?
Viime aikoina julkisessa keskustelussa on puhuttu runsaasti ns. koulushoppailusta, eli vanhempien halusta sijoittaa lapsi korkeamman keskiarvon kouluun painotettuja luokkia hyödyntämällä. Moni poliitikko MTV:n tentissä piti koulushoppailua ongelmallisena, mutta ei ollut halukas rajoittamaan vanhempien oikeutta tähän.
Erityispedagogiikan professori Aro muistuttaa, että koulushoppailu on lopulta alueellinen ongelma, joka koskettaa etenkin pääkaupunkiseutua. Suomessa on paljon alueita, joissa koulua ei edes voi valita hakeutumalla painotetulle luokalle ja lähikoulukin on tunnin koulukuljetuksen päässä.
– Ajattelen, että lähikouluperiaate on hyvä periaate. On ongelmallista, jos koulut erilaistuvat, sillä suomalaisen koulujärjestelmän vahvuus on ollut tasa-arvoisuus.
Perussuomalaisten Riikka Purra nosti eilisessä vaalitentissä koulushoppailun olevan seurausta maahanmuuton tuomista ongelmista.
– Painotusluokkia on ollut pidempään, mutta ehdottomasti pääkaupunkiseudulla ja suuressa kaupungissa se on vieraskielisten osuus, joka koulushoppailua ajaa, Purra argumentoi.
Purra ehdotti ratkaisuksi enemmän valmistavia luokkia maahanmuuttajalapsille, jotta he oppisivat kielen ennen yleisluokille siirtymistä.
Auttaisiko se?
– Maahanmuuttajalapset ovat todella heterogeeninen ryhmä, jossa yhdistävä tekijä on lähinnä maahanmuuttajatausta. Tietysti kielitaito on olennainen asia yleisopetuksen ryhmässä pärjäämiseen, mutta on muistettava, että lapset oppivat kieltä toisiltaan. En tiedä, palveleeko sekään, että lapset eristetään ryhmään, jossa kukaan ei puhu suomea, Aro pohtii Purran ehdotusta.
Julkisessa keskustelussa Pisa-tulosten heikkenemistäkin on toisinaan selitetty maahanmuuttajataustaisten oppilaiden heikommalla menestyksellä. Aro tyrmää selityksen:
– Maahanmuuttajat eivät selitä tulosten laskua. Yhteiskuntamme on siinäkin suhteessa heterogeenisempi.
Video: "Tämä ei ole meille arvokasta käytöstä" – Riikka Purra ja Li Andersson sanailivat koulushoppailusta
1:47
Tutkija: Keskustelu inkluusiosta jäänyt torsoksi
Oppimiskeskustelussa sivuttiin myös hieman koulumaailman inkluusiota, eli jokaisen oikeutta opiskella kaikille yhteisessä koulussa, jossa on yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille oppilaille.
Aro pohtii, että julkinen keskustelu koulumaailman inkluusiosta on pyörinyt epäolennaisten asioiden ympärillä.
– Minua keskustelussa on häirinnyt se, että kun puhutaan inkluusiosta ja erityisoppilaista, puhutaan opetuksen paikasta, mihin lapsia sijoitetaan: Pitäisikö olla erityisluokkia vai ovatko kaikki yleisopetuksen ryhmissä? Maailma on todellisuudessa monimutkaisempi, meillä on edelleen erityiskouluja ja -ryhmiä.
Aro muistuttaa, että tälläkin hetkellä oppilaat jakautuvat siten, että kolmasosa opiskelee erityisryhmässä, kolmasosa yleisopetuksessa ja loput saavat opetuksensa osin molemmissa.
– Inkluusio on prosessi, johon on sitouduttu kansainvälisesti, se on vähän kuin demokratia. On päätetty, että se on arvo. Pitäisi pohtia, mitkä ovat keinot, joilla se tuottaa hyvää. Ei ole kysymys puhtaasti paikasta, jossa opetus tapahtuu.
Kristillisdemokraattien Sari Essayah sanoi kuntien tehneen virheen inkluusiossa.
– Virheet on tehty kuntatasolla, jossa inkluusiota on käytetty säästökeinona. Kaikki erilaiset oppilaat on sullottu samanlaisiin ryhmiin, Essayah totesi.
Ongelma on tunnistettu myös tutkijoiden keskuudessa.
– Sen argumentin allekirjoitan, että sitä on käytetty kunnissa säästämisen keinona eikä resursseja ole kohdennettu riittävästi, Aro pohtii.
Video: Tunteet kuumenivat vaalipaneelissa – juontaja Jan Andersson joutui ripittämään Marinia ja Saarikkoa
0:35
