Hallitusneuvotteluissa mukana olevat puolueet ovat tällä viikolla keskittyneet vääntämään ilmasto- ja maahanmuuttopoliittista kysymyksistä.
Juuri nämä kaksi teemaa ovat perussuomalaisille suurimmat kynnyskysymykset hallitukseen osallistumisen kannalta. Erityisesti perussuomalaisten ja RKP:n on ollut vaikeaa yhteensovittaa näkemyksiään ilmaston ja maahanmuuton osalta.
Politiikan toimittajan Jari Korkin mukaan käynnissä olevien hallitusneuvottelujen tilanne muistuttaa hyvin paljon vuoden 2011 hallitusneuvotteluita, joissa näytti siltä, että kokoomus ja sosialidemokraatit eivät millään löydä yhteisymmärrystä talouskysymyksistä.
– Sitten kävi niin, että (Jyrki) Kataisen vetämistä hallitusneuvotteluista SDP ja vasemmistoliitto heitettiin ulos – tai jos heiltä kysytään, he kävelivät ulos – ja sitten houkuteltiin vanhaa hallituspohjaa, keskustaa ja vihreitä takaisin. Ja vihreät kaatoi sen, että ei voitu palata 2007–2011 istuneeseen hallituspohjaan, Korkki sanoo.
– Sitten kaikkien piti arvioida tilanne uudestaan ja niin siinä kävi, että alkuperäiset sateenkaarihallituksen puolueet lopulta sen hallituksen kuitenkin kasasivat. Mutta siinä oli tällainen ulosmarssivaihe.
Jyrki Kataisen (kok.) hallitus nimitettiin juhannusviikon keskiviikkona vuonna 2011.
Sipilä veti historiallisen nopeat neuvottelut
Juha Sipilän (kesk.) hallitusneuvotteluissa vuonna 2015 mukana oli vain kolme puoluetta: keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset.
Korkin mukaan Sipilä teki hieman "hassujakin" liikkeitä, kun hän yritti tehdä yhteiskuntasopimusta työmarkkinajärjestöjen kanssa ennen hallitusneuvotteluita.
– Siitä ei tullut yhtään mitään. Mutta jälkikäteen fiksu veto oli se, että keskustan ja perussuomalaisten keskinäiset riidat neuvoteltiin alta pois ennen kuin mentiin hallitusneuvotteluihin, jolloin hallitusneuvottelut sujuivat nopeammin, Korkki sanoo.
Korkin mukaan nyt käynnissä oleviin hallitusneuvotteluihin oli torstaina 25. toukokuuta käytetty yhtä paljon aikaa kuin Antti Rinteen (sd.) hallituksella kesti päästä hallitusneuvottelujen aloituksesta hallituksen nimittämiseen vuonna 2019.
– Rinteen hallitus nimitettiin 8. kesäkuuta. Tämä kertoo siitä, että vaalit vaihtelevat ja pääsiäinen sotkee niitä hieman. Tänä vuonna vaalit olivat ennätysaikaisin, huhtikuun toisena päivänä. Kun Rinne tuli pääministeriksi, vaalit olivat olleet vasta 19. huhtikuuta.
Ratkaisun hetket käsillä
Vaikka nyt näyttää siltä, että hallitusneuvottelut vievät vielä aikaa, Korkki muistuttaa, että hallitusneuvotteluita johtavalla kokoomusjohtaja Petteri Orpolla ei ole mikään kiire.
– Hänellä on aikaa odottaa. Hänhän harrastaa kalastusta. Ehkä Orpo ajattelee, että jos se kala jossain vaiheessa väsyisi ja sen voisi hinata paattiin, Korkki sanoo.
Sitä ei käy kiistäminen, että neuvottelut ovat ratkaisevassa vaiheessa.
– Nyt on ratkaistava tempaiseeko lohi itsensä irti koukusta vai saako Orpo sen kelattua paattiin.
RKP:stä on povattu jopa kuninkaantekijää hallitusneuvotteluissa. Tämä tarkoittaa, että puolueella olisi mahdollisuus kaataa koko neuvottelut, jos se ei saa tahtoaan läpi kynnyskysymyksissään.
Korkki kuitenkin varoittaa liioittelemasta puolueen roolin merkitystä.
Hänen mukaansa RKP on puolue, jossa "katto on korkealla".
– Helsingin RKP:llä ja Pohjanmaan RKP:llä voi olla hyvin erilaisia näkemyksiä joistakin asioista. Se että RKP on tässä kombinaatiossa mukana kertoo, että puolueessa on tehty arvio, että on mahdollisuuksia saada hallitus aikaiseksi tämän porukan kanssa.
Korkki uskoo, että esimerkiksi erilaista maahanmuuttopolitiikkaa ajavat RKP ja perussuomalaiset voivat lopulta löytää yhteisen sävelen.
Hän varoittaa silti, että perussuomalaiset on poikkeuksellinen puolue.
– Me ollaan totuttu siihen, että aina löytyy kompromissi. Mutta entäs sitten, jos siellä onkin sellainen porukka, joka ei tee kompromisseja? Ja tästä on ainakin osassa perussuomalaisia kyse.
Mikä hallituksen muodostuksessa kestää? Katso politiikan toimittaja Jari Korkin haastattelu
10:52
