Suomessa lasten sydänvikoja löytyy noin 400-500 vuodessa, riippuen syntyvyydestä. Osa potilaista ei tarvitse muuta, kuin lasten sydänlääkärin seurantaa ja mahdollisesti lääkehoitoa, osa taas tarvitsee vaativampaa leikkaushoitoa.
MTV Uutiset kertoi eilen 16-vuotiaana kuolleesta sydänsairaasta Ossi-pojasta. Ossilla oli synnynnäinen sydänvika, jossa sydämen vasen kammio puuttui kokonaan. Se on yksi vaikeimmin korjattavista sydänvioista.
– Niitä on muutamia sellaisia yksittäisiä vikoja, jotka aiheuttavat sen, että sairastavuus on suuri ja lapsi joutuu viettämään paljon aikaa sairaalassa kontrollikäynneillä, sanoo vuodesta 1995 Lastenklinikalla sydänkirurgina työskennellyt dosentti, Ilkka Mattila.
Mattila tuntee Ossin tapauksen ja kertoo, että Ossin kaltaisista potilaista pieni osa jaksaa hyvin ja heillä menee suhteellisen mukavasti, mutta todennäköistä on, että he tulevat kuitenkin tarvitsemaan jossain vaiheessa elämää sydänsiirteen tai apupumpun sydämeen.
Sydänsairauteen kuollut Ossi leikattiin ensimmäisen kerran jo viiden päivän ikäisenä ja myöhemmin leikkauksia tuli lisää. Vuodet kuluivat ja Ossi eli kuitenkin lähes normaalia elämää.
– Lapsi eli normaalia elämää, mutta oli hieman muita ikätovereita hitaampi ja urheilussa rauhallisempi. Ossilla oli erilaisia lääkkeitä sydänvian vuoksi. Kävimme jatkuvasti kontrolleissa, mutta elämä oli normaalia, isä Antti Vaalas kertoi MTV uutisten eilisessä jutussa.
Sydänsiirre 15-vuotiaana
Keväällä 2014 Ossin kunto kuitenkin romahti ja saman vuoden marraskuussa Ossi sai sydänsiirteen. Kesällä 2015 sydänsiirteen kanssa tuli kuitenkin ongelmia ja paljastui, että se pumppaa huonosti. Muutamien vaiheiden jälkeen Ossi sai uuden sydämen.
"Sydän lähti toimimaan hyvin, mutta muu kuntoutuminen ei lähtenyt käyntiin odotetusti. Poika ei päässyt enää ylös sängystä", isä, Antti Vaalas jatkaa.
Isän mukaan sydänsiirteen saaneiden riskinä on saada lääkityksen vuoksi syöpä jossain vaiheessa elämää, enemmin tai myöhemmin.
"Ossilla paljastui kuitenkin vatsasyöpä jo puoli vuotta siirteen saamisen jälkeen. Se ei ollut kuitenkaan pitkälle levinnyt. Ongelma oli se, että huonon yleiskunnon ja huonon suoliston kunnon takia sitä ei ollut mahdollista hoitaa", Vaalas lisää.
Ossi menehtyi ennen joulua.
– Jos on tämän tyyppinen vika, mikä Ossilla oli, ja sen kanssa pärjää 25-30 -vuoteen saakka, niin pääsee ehkä 50 vuoteen. Näin oman näkemykseni mukaan se on meidän tavoite.
– Meille ei riitä 5 tai 10 vuoden ennuste vaan lastenhan pitäisi elää 50 vuotiaaksi, jotta heillä olisi samat mahdollisuudet kuin meillä. He voisivat saattaa omat lapset pois kotoa ja haudata omat vanhempansa, eikä niin, että vanhemmat hautaavat oman lapsensa, Mattila jatkaa.
Suomi sydänvikojen hoidoissa kärkimaa
Sydänlapsen ennuste Suomessa on tilastojen valossa hyvä.
– Olemme mukana eurooppalaisessa rekisterissä ja Suomen tulokset ovat olleet koko ajan paremmat kuin keskimäärin Euroopassa, Mattila sanoo.
Kuolleisuus on meillä Mattilan mukaan nollan ja kahden prosentin luokkaa.
– Jos meillä on yhteensä noin 300 leikkausta vuodessa, niin välillä menehtyy nolla potilasta vuodessa ja välillä useampi, mutta se riippuu paljon niistä vioista.
300 leikkaukseen vuodessa mahtuu monen tasoisia leikkauksia.
Jo sikiöaikainen seulonta paljastaa osan sydänvioista
Suurin osa sydänvioista huomataan varhain. Rakenteellisia poikkeavuuksia seulotaan Suomessa jo sikiövaiheessa ultraäänitutkimuksilla.
– Syntymän jälkeen meillä on myös suhteellisen kehittynyt systeemi. Meillä on hyviä kätilöitä ja synnytyslääkäreitä ja myös lastenhoitajat seuraavat lapsia, Mattila sanoo.
– Vastasyntyneiltä katsotaan veren saturaatiota ja lastenlääkärit tekevät kotiinlähtötarkastuksia ja kuuntelevat sydämen. Näin löytyy valtaosa vioista, Mattila jatkaa.