Ruotsin, Suomen ja Viron turvallisuustutkintaviranomaiset ovat sitä mieltä, että Estonian hylyllä tarvitaan lisätutkimuksia.
Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan maiden hallituksia on informoitu lippuvaltio Viron pyytämistä mahdollisista tutkintatoimista hylyllä.
Viranomaiset ovat Viron OJK:n pyynnöstä allekirjoittaneet yhteistoiminta-asiakirjan, jossa kuvataan matkustaja-alus Estonian alustavan arvioinnin tutkintatoimia sekä kartoitetaan tulevia toimenpiteitä.
Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan päätös siitä, ovatko vedenalaiset tutkintatoimet välttämättömiä, on kuitenkin lopulta lippuvaltio Viron käsissä.
Asiasta tiedotti myös Ruotsin onnettomuustutkintatoimikunta.
Ruotsi haluaa muokata hautarauhalakia
Ruotsin hallitus haluaa mahdollistaa sukellukset Estonian hylyllä, kertoi sisäministeri Mikael Damberg tiedotustilaisuudessa uutistoimisto TT:n mukaan. Sukellukset voitaisiin Dambergin mukaan sallia tekemällä muokkauksia hautarauhalakiin.
Dambergin mukaan työ lakimuutoksen eteen on jo aloitettu ja tavoitteena on, että muokkaukset saataisiin kirjattua lakiin ensi vuoden alkupuoliskolla.
Ruotsin onnettomuustutkintaviranomaisen pääjohtajan John Ahlberkin mukaan tutkimusten tarkoitus on selvittää, miten aluksen kyljessä havaitut reiät ovat syntyneet.
Nykyinen laki ei salli tutkintaa
Tämänhetkinen lainsäädäntö ei salli vedenalaista tutkintaa Estonian hylyn läheisyydessä.
Viron, Ruotsin ja Suomen hallitukset sopivat helmikuussa 1995, että matkustaja-alus Estonian hylky rauhoitetaan. Aluksen uppoamispaikalla ja sitä ympäröivällä alueella ei saa tällä hetkellä sukeltaa.
Eloon jääneitä on jo haastateltu
MTV Uutisten Ruotsin kirjeenvaihtaja Jukka Lehto kertoo, että eri maiden onnettomuustutkintakeskukset ovat olleet yhteydessä toisiinsa tapauksen takia lähes viikoittain.
– Myös muun muassa laivalla olleita eloon jääneitä on haastateltu uudestaan ja tullaan vielä haastattelemaan.
Uhrien ja omaisten järjestö kritisoi dokumenttia
Kiinnostus hylkyä kohtaan heräsi uudelleen Discovery-kanavan dokumenttisarjasta, jossa kerrottiin ennen havaitsemattomista vaurioista Estonian rungossa.
Estonian uhreista suurin osa oli ruotsalaisia. Lehto kertoo, että Ruotsissa on hyvin aktiivinen Estonian uhrien ja omaisten järjestö.
– Se on itse asiassa koko ajan pitänyt uutta tutkintaa esillä ja pyytänyt sitä. Tietenkin omatoimisista sukelluksista on oltu monta mieltä. Järjestö on kyseenalaistanut esimerkiksi sen, onko dokumentti – joka sai Ruotsissa juuri suuren journalistipalkinnon – edes journalismia ja onko oikein rikkoa hautarauhaa.
Järjestön mukaan Estoniaan liittyy nykyisellään joka tapauksessa liian paljon epäselvyyksiä ja salaliittoteorioita.
– Estonia on Ruotsissa vähän vastaavanlainen arpi kuin Olof Palmen murha, että siihen tietyllä tavalla haluttaisiin selvyyttä.