Parantumaton syöpä ei ehkä tulevaisuudessa vie hautaan. Syövästä voi tulla yksi krooninen tauti muiden kroonisten tautien joukossa: kunhan syö lääkkeensä, voi elää ihan hyvää elämää ja kuolla aikanaan muusta syystä. Nykyään krooninen syöpä on mahdollista saada hoidoilla vuosiksi pysäytettyä tai näkymättömiin.
Suurelle osalle syöpäpotilaista toivotetaan leikkauksen, mahdollisesti uusiutumisriskin takia annettavien hoitojen sekä joitakin vuosia kestävän seurannan jälkeen hyvää loppuelämää toivottavasti terveenä.
Osalla syöpä uusiutuu tai todetaan jo pidemmälle edenneenä. Tällöin kyseessä on niin sanottu krooninen syöpä.
– Se tarkoittaa, että lähtökohtaisesti tiedetään, että tauti tuskin voi parantua kokonaan, osastonylilääkäri Meri Utriainen HYKS Syöpäkeskuksesta sanoo.
Tietyt syövät etenevät rajummin kuin toiset. Siinä, missä esimerkiksi rintasyöpää sairastavista vain viidellä prosentilla on lähtötilanteessa etäpesäkkeitä muualla, suurella osalla haima-, maha- tai munuaissyöpäpotilaista tauti ehtii lähettää etäpesäkkeitä ennen kuin se todetaan.
Uusiutumisriskikin vaihtelee syövästä riippuen. Joissakin tautimuodoissa riski on viisi prosenttia, toisissa yli 50.
– Kaikkein pienin riski on eräissä kilpirauhassyövissä ja Hodginin taudissa. Myös tietyn tyyppiset kivessyövät ja pienet rintasyövät ovat toipumisennusteeltaan erittäin hyviä. Niissä uusiutumisriski on muutamasta prosentista kymmeneen prosenttiin.
Sellaisia syöpiä, joista varmasti paranisi, ei ole olemassa.
– Kaikkiin syöpiin liittyy uusiutumisen riski. Ja oli se riski sitten viisi tai 50 prosenttia, osalle sen kanssa eläminen on ihan yhtä vaikeaa.
– Jotkut pystyvät ajattelemaan, että onhan iso riski, että elämässä tapahtuu jotain muutakin. Siitä me usein puhummekin potilaiden kanssa: itse asiassa meillä kaikilla aikuisilla ihmisillä on aika iso riski siihen, että lähimmän kymmenen vuoden aikana elämässä tapahtuu jotakin vakavaa. Sitä ei vain tule ajatelleeksi.
Kaikissa syövissä on uusiutumisriski.
Joskus syöpämuutokset häviävät tai pysähtyvät
Vaikka krooniseen syöpään ei ole parantavaa hoitoa, hoidolla voidaan useimmiten hillitä ja hidastaa sen etenemistä.
– Joskus kaikki syöpämuutokset saadaan täysin näkymättömiin eli tapahtuu niin sanottu kompletti remissio. Enemmistö kroonisista syövistä saadaan remissioon, mutta se saattaa kestää joskus vain viikkoja tai kuukausia, joskus monia vuosia.
Monesti käy niinkin, että kaikki muutokset eivät häviä, vaan pysähtyvät tai pienenevät.
– Pysähtyminenkin on hoitovaste. Silloin voidaan antaa kevyempää hoitoa tai pitää hoitotaukoa ja seurata tilannetta, Utriainen sanoo.
– Silti taudista ei lähes koskaan voi parantua. Kroonisen syövän luonne on, että vaikka jokin hoito puree, jossakin vaiheessa syöpä muuttuu hoidolle vastustuskykyiseksi, aktivoituu ja lähtee taas etenemään.
Kun yksi hoito lakkaa tehoamasta, vaihdetaan toiseen.
– Usein ensimmäinen hoitolinja, joka aloitetaan heti, kun tauti on todettu, tuo parhaimman hoitovasteen eli pitää syövän pisimpään kurissa. Kun tauti etenee hoidosta huolimatta, vaihdetaan toiseen hoitoon, jonka hoitovasteen kesto on monesti taas vähän lyhyempi. Kolmannen linjan hoidossa vaste on taas todennäköisesti vähän lyhyempikestoinen.
Syöpähoitoja vaihdetaan sen mukaan, kun edellisen teho loppuu.
– Kuukausien ja vuosien varrella syöpä muuttaa luonnettaan ja tulee vastustuskykyisemmäksi, Utriainen selittää.
Kroonisen syövän hoidolle tyypillistä on myös se, että jos syöpä on levinnyt, emäkasvainta ei yritetäkään leikata.
– Syöpäsolukkohan on sitä samaa esimerkiksi rinnan kasvaimessa ja etäpesäkkeissä. Leikkaus ei silloin paranna tautia tai potilaan ennustetta.
Poikkeuksiakin tosin tehdään.
– Munuaissyöpä on sellainen tauti, että vaikka se olisi levinnyt laajasti, niin munuaisen kasvain poistetaan aina, jos vain pystytään. Siinä syöpämuodossa se saattaa itsessään hillitä tautia joksikin aikaa. Tiedetään myös, että munuaissyövässä hoitotulos on sitä parempi, mitä vähemmän tautimassaa kehossa on.
Täsmälääkkeet tuovat toivoa
Se, kuinka kauan hoidot voivat pidentää kroonista syöpää sairastavan elinaikaa, riippuu paljon siitä, mikä syöpä on kyseessä.
– On tauteja, jotka etenevät hyvin nopeasti. Toisaalta esimerkiksi rinta- ja eturauhassyöpien kanssa jotkut pärjäävät hyväkuntoisina yli kymmenenkin vuotta.
Periaatteessa mitään ”ylärajaa” ei ole. Viimeisten kymmenen vuoden aikana käyttöön tulleet täsmälääkkeet ovat parantaneet syöpäpotilaiden elinajan odotetta. Utriainen nostaa hyväksi esimerkiksi hyvin ärhäköitä eli niin sanottuja HER2-positiivisia rintasyöpiä sairastavat naiset.
– HER2-positiivista rintasyöpää pidettiin ennen hyvin huonoennusteisena ja nopeasti etenevänä tautina. Vuonna 2005 sen hoidossa otettiin käyttöön täsmälääke Herceptin, joka ei juuri aiheuta sivuvaikutuksia ja jota annetaan kolmen viikon välein ihonalaispistoksena. Nyt aika monet potilaat ovat saaneet lääkettä kaikki nämä kymmenen vuotta, ja tauti on pysynyt heillä koko ajan ihan hiljaisena. Tiedetään, että se tauti todennäköisesti on olemassa edelleen, mutta se on ihan pysähtyneenä.
– Emme tiedä, kuinka kauan hyvä vaste loppujen lopuksi kestää. Sehän voi olla vaikka toiset kymmenen vuotta, Utriainen sanoo.
Täsmälääkkeet tuovatkin syöpäpotilaille aivan uudenlaista toivoa.
– Tällä hetkellä krooninen syöpä on tauti, josta voi sanoa, että se lopulta ottaa voiton. Mutta tulevaisuudessa uusien täsmälääkkeiden kanssa voi hyvin olla, että ei.
– Emme me varmaan tulevaisuudessakaan voi kaikkia syöpiä parantaa, mutta ehkä yhä enemmän kroonista syöpää pystytään hillitsemään täsmälääkkeillä vaikka ihmisen koko loppuelämän ajan niin, että hän kuoleekin aikanaan jostakin muusta syystä. Syöpä muuttuu enemmän sellaiseksi krooniseksi taudiksi kuin moni muu krooninen tauti, jonka kanssa voi elää ihan hyvää elämää, kunhan se on oikein hoidettu, Utriainen sanoo.
Syöpälääkkeen koekaniini
Huomenta Suomessa haastateltiin joulukuussa 2015 Juho Juutilaista, joka sai levinneeseen syöpään sairastuttuaan mahdollisuuden osallistua lääketestiryhmään. Tulokset olivat häkellyttäviä.
14:37
