Parsakaalin myymisestä huumetuomio: "Vaikea ymmärtää tätä ratkaisua"

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen ihmettelee perusteluja, joilla kaksi parsakaalia kannabiksena myynyttä miestä tuomittiin huumausainerikoksesta Keski-Suomen käräjäoikeudessa.

Jyväskylässä vuonna 2021 kaksi miestä huijasi kolmatta myymällä tälle kannabiksen sijaan kymmeniä grammoja parsakaalia. Kaikki kolme saivat sakkotuomiot huumausainerikoksesta.

Parsakaalia kannabiksena ostaneen miehen osalta tuomio on Tolvasen mukaan selkeä. Huumausaineen ostamisen yrittäminen on rikos, ja oli satunnainen syy, että ostaja tulikin huijatuksi. Koska yritys ostaa huumausaineita ei ollut niin sanottu oikeuskielessä tarkoitettu kelvoton yritys, ostajan osalta tuomio onkin Tolvasesta vallitsevan käsityksen mukainen.

– Se kynnys on matala ostopuolella, Tolvanen sanoo.

Parsakaalin myyminen ei ole huumerikos

Myyjän kohdalla asia on kuitenkin toinen. Huumeiden myyntiin ei voi syyllistyä, jos myy olematonta huumausainetta.

Tolvanen ihmettelee tuomion perusteluja, joissa annetaan ymmärtää, että myyjän on ollut tarkoitus myydä kannabista. Syytteessäkin miesten syytetään myyneen huumausainetta.

– Kun syytettä katsotaan, niin tämä on ongelmallinen. Eiväthän he ole suinkaan myyneet huumausainetta. Eihän se pidä paikkaansa, Tolvanen ihmettelee.

– Ei siinä ole myyty huumausainetta, siinä on myyty parsakaalia. Parsakaalin myyntihän ei ole rangaistavaa huumausainerikoksena.

Vilpillinen parsakaalikauppa voisi olla petos

Parsakaalin myyminen kannabiksena voisi Tolvasesta täyttää pikemminkin jonkinlaisen petosrikoksen määritelmän. Olemattoman tavaran, laittomankin, myynti voisi olla rangaistava petosrikos.

– Kyllähän vähän kummastuttaa, miksi ei ole petoksena tätä hommaa käsitelty ollenkaan.

Tolvanen epäilee kuitenkin, että 450 euron huumekaupassa huijaaminen saattaisi olla lievä petos. Siitä ei olisi voitu nostaa syytettä, ellei rikoksen uhri vaadi rangaistusta.

"Minun on vaikea ymmärtää tätä ratkaisua"

Tuomiossa käydään läpi muun muassa sitä, että toinen myyjistä on todisteiden valossa harjoittanut aiemmin kannabiskauppaa.

– Tällä kertaa ei mitä ilmeisimmin ole ollut huumausainetta myytäväksi, koska on käytetty korvikkeena parsakaalia, tuomiossa kirjoitetaan.

Tuomiossa kuitenkin todetaan myös, että ostajaa on ilmeisesti alusta lähtien ollut tarkoitus huijata.

– Näissä olosuhteissa ei kuitenkaan ole poissuljettua, että [ostajalle] olisi voitu toimittaa myös huumausainetta, koska sitä on ollut esillä. Kysymys on siten ollut satunnaisista syistä. Käsillä ei ole ollut tosiasiallisia rikoksen täyttymisen mahdollisuutta, mutta [ostajan] näkökulmasta ja kyseisen hetken tilanteen pohjalta rikoksen täyttymistä saattoi pitää uskottavana, tuomiossa kirjoitetaan.

– Tältä osin minun on vaikea ymmärtää suoraan sanottuna tätä ratkaisua, Tolvanen toteaa.

– Ymmärrän tämän ostajan puolen, mutta siitä ei voi tehdä johtopäätöstä, että myyjä syyllistyisi vastaavasti huumausainerikokseen.

Hänen mukaansa perustelussa on ongelmallista niin sanotun satunnaisen syyn -käyttö. Koska huumeiden myynnin yritys ei ole rangaistavaa, ei perustelu toimi samalla tavalla kuin huumeiden oston tapauksessa.

– En oikein ymmärrä, että kuinka tämä on tällä tavalla ajateltu.

Oikea rikosnimike, väärät perustelut?

Vaikka tuomion perustelut ovat Tolvasesta mielenkiintoiset ja jopa puutteelliset, niin kyseisessä tapauksessa huumausainerikos oli hänestä silti oikea rikosnimike asiassa.

Tolvanen katsoo näet, että tuomio huumausainerikoksesta voi olla asianmukainen toisella perusteella. Miehillä oli näet hallussaan tekohetkellä 1,3 grammaa kannabista, jota käytettiin ostajan vakuuttamisessa siitä, että heillä on kaupan laadukasta kannabista. Henkilö voidaan tuomiota huumausaineen käyttörikoksesta, jos huumeet ovat mukana omaa käyttöä varten, mutta tässä tapauksessa huumeiden käyttötarkoitus oli toinen. Myös syytteessä todettiin, että tämä kannabis oli mukana muuta kuin omaa käyttöä varten.

– Huumausainerikos täyttyy, kun huumeet ovat huijaustarkoituksessa mukana. [Kannabis] on muuhun kuin omaan käyttöön otettu mukaan, Tolvanen arvioi.

Professori: Tuomio "kritiikille altis"

Tolvanen on sitä mieltä, että käräjäoikeuden tuomio ”on kyllä kritiikille altis”.

Hän arvioi, että tuomiosta olisi voinut olla perusteita valittaa korkeampaan oikeusasteeseen. Tuomio on kuitenkin ollut jo tovin lainvoimainen, joten tuomiosta ei voi valittaa enää hovioikeuteen.

– Ei tälle mahda enää mitään, Tolvanen toteaa.

1 § Huumausainerikos

Joka laittomasti

1) valmistaa tai yrittää valmistaa huumausainetta taikka viljelee tai yrittää viljellä kokapensasta, kat-kasvia (Catha edulis) tai Psilosybe-sieniä,

2) viljelee tai yrittää viljellä oopiumiunikkoa, hamppua tai meskaliinia sisältäviä kaktuskasveja käytettäväksi huumausaineena tai sen raaka-aineena taikka käytettäväksi huumausaineen valmistuksessa tai tuotannossa,

3) tuo tai yrittää tuoda maahan taikka vie tai yrittää viedä maasta taikka kuljettaa tai kuljetuttaa tai yrittää kuljettaa tai kuljetuttaa huumausainetta,

4) myy, välittää, toiselle luovuttaa tai muulla tavoin levittää tai yrittää levittää huumausainetta, tai

5) pitää hallussaan tai yrittää hankkia huumausainetta,

on tuomittava huumausainerikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Juttua muokattu 12.1.2024 kello 9.29: Jutusta poistettu virke "Myynnin yritys ei myöskään ole rikos, vaikka myyntinä pidetään jo todellisen myyntitarjouksen tekemistä.". Rikoslaissa kielletään erilaiset huumeiden levittämiset ja niiden yritykset, ja Tolvanen kertoo, että käytännössä jo myyntitarjouksen tekeminen on katsottu lain tarkoittamaksi myynniksi. Asialla ei kuitenkaan ole merkitystä Tolvasen analyysin osalta.

Uusimmat