Pekka Sauri pelasti naisen hengen suorassa radiolähetyksessä

Eräs Saurin lähetyksistä sai erityisen mieleenpainuvan käänteen.

Lähetykseen oli soittanut tokkurainen nainen, joka kertoi syöneensä jotain lääkettä purkillisen ja oli kysynyt kuoleeko siihen. Sauri oli sanonut ettei tiedä, mutta oli antanut naiselle ambulanssin numeron ja kehottanut tätä soittamaan ambulanssin välittömästi. 

Kesken puhelun kuului kuitenkin kolahdus. Naisen puhelin oli tippunut, eikä häneen saatu enää yhteyttä. Hetken kuluttua puhelin soi taas studion päässä. Tällä kertaa soittaja oli lääkkeitä syöneen naisen naapuri. Hän oli myös kuunnellut lähetystä ja tunnistanut naapurinsa äänestä, ja päätti soittaa apua paikalle. 

Viikon kuluttua tapahtuneesta lääkkeitä syöneen naisen äiti soitti Saurille ja kertoi, että radiolähetys oli pelastanut hänen tyttärensä. Saurin mukaan tapaus oli osoittamaan radion voiman.

– Yölinjan keskeinen tavoite oli, että radiossa keskusteltaisiin asioista, joista ei aikaisemmin ollut voinut puhua, Sauri sanoo. 

Yölinja-ohjelma alkoi Radio Cityssä 1987 ja siirtyi Ylelle vuonna 1997 jatkuen vuoteen 2002. 16 vuoteen mahtui yli 12 000 puhelua. 

Vuonna 1996 Hermunen yönälkään -ohjelmassa Sauri kertoi yhdestä puhelusta, joka oli jäänyt hänen mieleensä tapauksena, joka näytti radion voiman.

Ahdistuneisuushäiriö masennusta yleisempää

Mielenterveyden ongelmat ovat nousseet tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohi työkyvyttömyyden yleisimmäksi syyksi. Mielenterveysliiton entiselle puheenjohtajalle mielenterveyteen liittyvät aiheet ovat edelleenkin lähellä sydäntä. Onkin siis hyvä kysyä Saurilta, mistä tilanne johtuu.

– Osittain tämä johtuu varmasti siitä, että mielenterveyden ongelmista voidaan puhua vapaammin. Ja kun niistä voidaan puhua vapaammin, ne voidaan tunnistaa paremmin. Ja kun ne tunnistetaan paremmin, niihin löydetään apua paremmin, kuvailee Sauri.

Erityisesti nuorten mielenterveydentilanteesta on puhuttu viime vuosien aikana paljon. Saurin mukaan ahdistuneisuushäiriö on noussut nuorilla ja etenkin nuorilla naisilla yleisimmäksi työkyvyttömyyden syyksi. Selkeää syytä ahdistuneisuushäiriön kasvuun ei vielä tutkimusten mukaan ole, mutta valistuneita veikkauksia voi esittää.

– Korona kaikkine eristyksineen, joista varmasti nuoret ovat kärsineet kaikkein eniten, Ukrainan sota, sitten tämä ilmastonmuutos ja ylipäänsä uhkaava maailmantilanne, voin vain kuvitella, että näillä on osuutta asiaan, sanoo Sauri. 

Negatiivisuusharhaa voi torjua päänkorjausohjelmalla

Sauri kertoo itse torjuvansa negatiivisuusharhaa. Negatiivisuusharhan hän määrittelee poikkeamaksi normaalista tilanteesta, jotka puolestaan ovat uutisia, eli onnettomuuksia, sotia, rikoksia epäonnistumisia ja erilaisia uhkia. 

– Jos me jatkuvasti ollaan tässä uutisvirrassa, silloin helposti todellisuuskäsitys vinoutuu siten, että kaikki näyttää olevan päin helkkaria, mutta ei se niin ole. Me vain näemme kaikki epäonnistumiset ja negatiiviset asiat. 

– Iltaisin mietin sitä, että suurin osa ihmisten suunnitelmista toimii kuten on ennustettukin, asiat kulkevat aikataulussa ja hankkeet onnistuvat, mutta me vain kuulemme niistä, jotka eivät onnistu. Ja tätä kannattaa aina välillä oikaista mielessä, sanoo Sauri.