Jälleen yhden nuoren naisen elämä päättyi traagiseen päätökseen astua junan raiteille – "Yksi on joukosta poissa"

Nuori nainen oli kamppaillut mielenterveysongelmien kanssa jo jonkin aikaa. Hän kärsi muun muassa masennuksesta ja oli jakanut kokemuksiaan myös sosiaalisessa mediassa. 

Alviina Alametsä oli seurannut nuoren naisen kamppailua sosiaalisessa mediassa pitkään. Tieto naisen menehtymisestä tuli järkytyksenä. Alametsä kirjoitti Twitterissä:

"Yksi on joukosta poissa. Junat eivät kulje kunnolla Helsingin pääradalla, mutta syyn tietää harva. Junarata on yleinen itsemurhapaikka. Tänään siellä menetti henkensä monelle rakas mielenterveysaktivisti ja somevaikuttaja. Otan osaa läheisten suureen suruun."

– Meillä on Suomessa ihan hirveä tilanne. Voidaan puhua nuorten itsemurha-aallosta. Tässä viime aikoina on ollut useita henkilöitä ja junarata näyttelee tässä traagista osuutta. Valtava ongelma, Alametsä kertoo.

Lue myös: Hanna muistaa jokaisen hetken yöstä, jona hänen 17-vuotias tyttärensä teki itsemurhan – "Pieni vastoinkäyminen, impulsiivinen teko ja kaikki oli siinä"

Aita ei korjaa syytä

Kyseinen rata-alue  on Alametsälle ja lähistöllä asuville harmillisen tuttu paikka juuri tässä yhteydessä. Useampi nuori ihminen on riistänyt hengen itseltään astumalla samoille raiteille. Huolestuneet vanhemmat ovat yrittäneet ehkäistä uusia itsemurhia asemalla. Jotta uusia itsemurhia ei tulisi, yhteen vakavimmista ongelmakohdista asennettiin korotetut kaiteet.

– Jo muutama vuosi sitten oli sellainen itsemurha-aalto siellä. Osa itsemurhan tehneistä oli hyvin nuoria, alaikäisiä. Tapasin alueen vanhempia ja yritimme vaikuttaa siihen, että asemalle rakennettaisiin aitaa. Olemme yrittäneet vaikuttaa myös parempien mielenterveyspalveluiden puolesta. Joitakin parannuksia on saatu aikaan, kuten aloitteestani avoimet, maksuttomat Mieppi-mielenterveysklinikat, mutta mielenterveyden hoito on edelleen kriisissä.  

Lue myös: Masennus ja itsetuhoisuus eivät ole vain mielen sairauksia, yhteys myös aivojen fyysiseen toimintaan – tällainen on "aivoissa leimahtava hätätila"

Kaiteet asennettiin muutama vuosi sitten. Alametsä uskoo, että kaiteet ovat auttaneet jonkin verran, mutta lopulta ne ovat vain laastari, eivätkä ratkaise itsetuhoisuuden ongelmaa. Alametsä kertoo, että hän on lähestynyt asiassa jo soten apulaispormestaria ja kaupunkiympäristön apulaispormestaria.

– Itse olen harkinnut, että käyn kiinnittämässä sinne lappuja, joihin kirjoitan kriisipuhelimen numeron. Vanhemmat ovat kantaneet alueella paljon vastuuta, he tekivät väliaikaisen aidan sinne ennen kuin nykyinen aita rakennettiin.

Vääristyneet tilastot

Hoidon piiriin ei ole aina helppo päästä. Alametsä kuvailee, että hoidon taso on valitettavan vaihtelevaa laadultaan, koska henkilökunta on hyvin kuormittunutta. Alametsä kuvailee olevansa hyvin turhautunut päättäjien toimettomuuteen nuorten mielenterveyspalvelujen parantamiseksi.

Lue myös: Mielenterveysongelmat ovat jo yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle - Kriisipuhelimeen tulee yli 400 000 yhteydenottoa vuodessa

Nuorten itsemurhat ovat eurooppalaisittain tarkastellen hälyttävän korkealla tasolla. Suomen mielenterveys ry:n mukaan Suomessa nuorilla 15–24-vuotiailla itsemurhien osuus kaikista kuolemansyistä oli 26 prosenttia. Vuonna 2021 nuorten naisten itsemurhien määrä kasvoi miltei 20 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Viime vuonna kriisipuhelimeen tuli yli 400 000 yhteydenottoa.

Lue myös: Kollegat muistelevat Jasmin Voutilaista – Salkkarit-rooli oli hänen suuri haaveensa: "Ihanaa, että se toteutui"

– Suomen itsemurhatilastot ovat vääristyneitä. Itsemurhia tilastoidaan onnettomuuksiksi. Minun ja monen mielenterveysalan ammattilaisen näkemys on, että itsemurhia tapahtuu todellisuudessa paljon enemmän kuin niitä kirjataan. Junakuolemat kirjataan henkilövahinkoina ja niitä on viime aikoina ollut useita.

Jokelan koulusurmat aiheuttivat trauman

Alametsä on vihreiden europarlamentaarikko ja Helsingin kaupunginvaltuutettu. Nuorten mielenterveyden ongelmat olivat hänen syynsä ylipäätään lähteä mukaan politiikkaan. Toisinaan mielenterveyskriisin paheneminen ja päättäjien haluttomuus tarttua asiassa toimeen on saanut Alametsän ajattelemaan politiikasta lähtöä.

– Olen itse ollut nuorena tosi masentunut ja itsetuhoinenkin. Se tapahtui Jokelan koulusurmien jälkeen. Ystäväni ammuttiin siellä. Itse selvisin ulos koulusta, mutta siitä jäi paha trauma. Minä ja moni ystäväni koki tosi vaikeaksi saada apua nuoressa iässä. Siksi nämä tulevat erityisen lähelle. Nyt elän onnellista elämää, mutta monella nuorella se loppuu kesken.

Missä rahat?

Alametsä on ollut mukana tekemässä kansalaisaloitetta terapiatakuusta. Alametsä uskoo, että aloite olisi onnistuessaan vienyt asioita eteenpäin. Kansalaisaloite lähetettiin eduskuntaan lokakuussa 2019. Tavoitteena oli, että hoidon tarpeen arviointi pitäisi tehdä kolmantena arkipäivänä yhteydenotosta. Psykososiaalisen hoidon tai psykoterapian aloittaminen puolestaan pitäisi alkaa neljän viikon kuluttua. Lopputulos oli pettymys. Esimerkiksi terapiaan pääsemiselle ei asetettu aikarajaa.

– Kaikki puolueet kannattivat sitä paperilla, mutta viime hallitus vain päätti olla toteuttamatta sitä. Se oli minulle tosi iso pettymys, harkitsin lopettavani kokonaan politiikassa. Olen todella turhautunut. Tämä on politiikassa esillä ja siitä puhutaan, mutta missä ne rahat on? Sitä huolipuhetta on helppo puhua. Onneksi Helsingin kaupunki on ryhtynyt nyt toteuttamaan Terapiatakuuta, se antaa toivoa, mutta paljon tekoja tarvitaan jotta ihmiset saisivat avun. 

Lue myös: Poliisihallitus kertoo huolestaan: Yhä nuoremmat painivat vakavien mielenterveysongelmien kanssa – näin paljon itsetuhoisuus työllistää Suomen poliisia

Mielenterveyden ongelmiin puuttuminen on toistaiseksi nähty valitettavan usein kulueränä, vaikka parempien mielenterveyspalvelujen tarjoaminen tulisi joidenkin laskelmien mukaan todellisuudessa halvemmaksi kuin käsien päällä istuskelu. OECD:n arvion mukaan mielenterveydestä koostuu Suomelle vuosittain 11 miljardin kustannukset.  Mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat nykyään yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen.

Apua on saatavilla

Jos sinulla tai läheiselläsi on itsetuhoisia ajatuksia MIELI ry:n Kriisipuhelin päivystää 24/7 suomeksi numerossa 09 2525 0111.

MIELI ry:n kriisikeskusverkosto sekä Itsemurhien ehkäisykeskus antaa tukea itsemurhaa yrittäneille ja heidän läheisilleen sekä itsemurhan tehneiden omaisille. MIELI ry järjestää myös vertaistukiryhmiä läheisensä menettäneille. Lisätietoa: www.mieli.fi