Ukrainalle luvattujen F-16-hävittäjien hyöty on pitkälti kiinni siitä, saako Ukraina iskeä Venäjän puolelle, toteaa Pekka Toveri.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi esitti Naton huippukokouksessa Washingtonissa, että Nato-maat luopuisivat kaikista rajoitteista, joita Ukrainalle on asetettu pitkän kantaman aseiden käytössä Venäjällä sijaitseviin kohteisiin.
Kuinka Ukrainan sodan tilanne muuttuisi, jos Ukraina saisi täydet valtuudet iskeä Venäjän puolelle? Kysymykseen vastaa kenraalimajuri evp. ja pian europarlamentaarikkona aloittava Pekka Toveri MTV Uutisille.
– Se vaikuttaisi merkittävästi Venäjän sodankäyntiin sekä varsinkin iskuja siviili-infrastruktuuria vastaan, koska (Venäjä) joutuisi siirtämään (ohjus)lavetit kauemmas Ukrainan rajalta.
Toverin mukaan rajoittamisesta luopumisella olisi "merkittävä" vaikutus myös Venäjän ilmatorjuntaan Ukrainan rajalla. Se olisi ratkaisevaa ennen kaikkea Ukrainalle luvattujen yli 70 F-16-hävittäjän kannalta.
– Jos siellä rajan tuntumassa on Venäjän ilmatorjuntaa, niin F-16-hävittäjiä ei pystytä käyttämään tehokkaasti.
Zelenskyi tutustumassa F-16-hävittäjään Brysselissä Belgian puolustusministerin Ludivine Dedonderin (vas) ja pääministerin Alexander De Croon kanssa toukokuussa 2024.
Toverin sanoma on se, että on ristiriitaista, että länsimaat antavat Ukrainalle tukea lahjoittamalla tälle F-16-hävittäjiä, mutta kielloilla vaikeutetaan tämän tuen käyttämistä. Länsimaat ovat luvanneet Ukrainalle tähän mennessä yhteensä 71 F-16-hävittäjää. Ensimmäisten hävittäjien siirrosta Ukrainaan kerrottiin aiemmin tällä viikolla.
– Jos olisi vapaat kädet, Ukraina pystyisi siivoamaan Venäjän ilmatorjuntajärjestelmät rajan suunnasta, käyttämään F-16:tta tehokkaammin, suojaamaan siviili-infrastruktuuriaan ja rintamajoukkojaan paremmin. Sillä olisi jo merkitystä.
Lue myös: Zelenskyi pyytää Natoa lopettamaan Venäjälle tehtävien iskujen rajoittamisen
F-16-hävittäjien siirto Ukrainaan on alkanut
Stubb: Suurin osa Nato-maista kannattaa Ukrainan pyyntöä
Monet Ukrainaa tukevat länsimaat ovat rajoittaneet lahjoitettujen aseiden käyttöä iskuissa Venäjälle.
Yhdysvallat on ollut pitkään varovainen Venäjälle kohdistettujen iskujen suhteen ja salli vasta hiljattain luovuttamiensa ohjusten käytön vastaiskuissa Venäjän puolelle Harkovan alueen puolustuksessa.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin mukaan aseiden käyttörajoituksia on löyhennetty aiemmasta, mutta ne riippuvat jäsenmaiden omista päätöksistä.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb kertoi Naton huippukokouksen päätteeksi, että Suomi ja useimmat muut Naton jäsenmaat kannattavat Zelenskyin pyyntöä, että rajoitteista luovuttaisiin kokonaan iskuissa Venäjän alueelle.
– Oli monta puheenvuoroa, joissa korostettiin sitä, että Ukrainan puolustamisella ei pidä olla mitään rajoja tai pidäkkeitä. Meidän ja suurimman osan tulokulma on se, että mitään rajoitteita ei pidä olla.
– Muun muassa Tanska piti tästä hyvinkin vahvan puheenvuoron, Stubb jatkoi, mutta painotti, että kansainvälistä oikeutta tulee noudattaa.
Stubbin mukaan asetuki ja aseiden käyttöön liittyvät rajoitteet ovat kuitenkin pohjimmiltaan maiden kahdenvälisiä sopimuksia.
– Totta kai olemme hyvin tietoisia siitä, että yhdysvaltalaisilla aseilla on merkitystä. Korostan edelleen sitä, että ei sotaa voi voittaa pelkällä ilmapuolustuksella.
9:19
Näin Stubb summasi Nato-huippukokouksen annin.